Advertisement
Published: March 6th 2012
Edit Blog Post
Tunteikkaat jäähyväiset
Perjantai oli sateinen ja päätettiin siks pitää museopäivä. Oltiin aikasemmin bongattu, että Sydney museossa on Surf city –näyttely ja päätettiin mennä kahteleen sitä. Surffauksesta oli vaivihkaa tullu meidän aussimatkan aktiviteettiteema ja siks olikin mukava käydä siä pyörähtämässä. Vakionäyttelynä museossa pyöri Sydneyn historiasta kertova osasto. Sataman synnystä ja aboriginaalien touhuiluista oli omat huoneensa ja lisäks yläkerrassa oli nykytaidenäyttely. Surffiosio keskitty kaupungin surffihistoriaan, lajin ja lautojen kehitykseen. Surffaus oli Sydneyssä jo kuuskytluvulla ilmiö, millä nuoret tavotteli vapautta ja rentoo elämää.
Mentiin keskustasta Lindan kanssa city raililla Cantenburyn jäähallille, jossa Linda pääsi luistimille ja apuvalmentaan. Me keskityttiin Tommin ja Topiaksen kanssa pitään joukkueenjohtajat tyytyväisinä. Joukkueenjohtaja Kathy kehu suomalaista koulujärjestelmää ja sano, että sitä oli kehuttu myös radion puhekanavalla ( National radio muistaakseni). Halpa, joustava ja laadukas on sellanen paketti mistä muut tuntuu olevan kateellisia. Jäähallilla alko reenien jälkeen jäädisko, jossa dj soitti musaa, nuoret nojaili muoviluistimissa laitoihin, liput makso 20 dollaria, valot vilkku ja jono oli venyny jäähallin kulmalle. Oli hiano seurata sivusta elokuvamaista nuorten diskoilua.
Käytiin illalla viälä Tommin kanssa Clovelly hotellilla, jossa soitti paikallinen artisti Adam Kats, jonka kanssa Tommi oli ollu sananvaihdossa. Tommin pitikin päästä soittaa rumpuja täälä, mutta pettymykses keikkapaikalla ei ollut varaa maksaa
kun laulajasta ja kitaramiehestä. Katteltiin useemman biisin ajan settiä ja Tommi jututti Adamia. Hotellit tosiaan on ausseissa pubeja. En tiä onko ne enne ollu hotelleja. Tuntus vaan oudolta, että ne kaikki olis ollu. Meininki kuitenkin on näissä kuppiloissa hyvin olohuonemainen. Ne on valosia, tilavia, ruokasali on usein erikseen ja urheilua ja veikkauskuponkeja löytyy vähintään yhestä huoneesta. Keikan aikana lavan takana pyöri viismetriseltä screeniltä krikettimatsi ja sitä oli välillä vaikee olla tuijottamatta. Mainoskatkoilla tuli selväks, missä on halvimmat hampurilaiset.
Tultiin puolen yön aikaan kämpille, jossa tytöt oli hereillä. Juteltiin yhessä viälä hetki. Syötiin tyttöjen jättämät thairuoat ja hörpättiin nuottiöljyä sen verran että puheltiin hedelmällisesti pitkään. Kuorsaus suju ongelmitta.
Lauantai oli haikee päivä, meidän viimenen täälä lupsakassa alamaailmassa. Pakkailtiin aamulla ja hyvästeltiin reipas ja ilonen Topias, joka lähti yökylään. Lähtöhalit ja –pusut kuulu Topiaksen jokapäiväsiin hyvästelyihin, mutta nyt tosiaan hyvästeltiin vähän pidemmäks aikaa. Topias oli niin virkee ja pirtee kaksvuotias, että oikein ihmetytti. Topias laulo meille kummallekin paljon onnea suomeks ja englanniks useeseen kertaan. Monia muita biisejä myös kuulu Topiaksen repertuaariin. Topiaksella oli myös rohkeutta mennä naapureiden ja kaikkien ikätovereitten ja jäähalli-ihmisten jutulle. Kiälimuuria ei tunnettu. Sellasta puhdasta ennakkoluulottomuutta, rohkeutta ja hellyyttä, mitä Topias osotti kaipais enemmän ainakin itteltä.
Topiaksen hyvästelyjen
jälkeen tuli siistittyä vähän reissupartaa ja Brita leikkas mulle vielä kesätukan. Linda opetteli samalla leikkaustekniikoita ammattilaiselta. Uus kaveri katteli peilistä, mikä oli kyllä piristävää. Yllätty kuinka ehostuminen voi oikeen mieleen vaikuttaa. Luultavasti olin käyny parturissa viimeks kun kävin Lindan kanssa ekoilla treffeillä. Ilman hattua käveleminen tuntu mukavalta uudessa luukissa. Mää jäin imuroimaan karvoja ja suihkutteleen, kun tytöt lähti hallille jääbailaan eli valmentaan ja luisteleen. Linda löysi taas luistelun ihanuuden. Loppupuheenvuorossa Linda puhu tytöille juttuja, jotka Brita olis voinu kuvitella ittekin sanovansa. Hallilla oli huippua. Ehkä täälä tarvittais toistakin suomalaista valmentajaa…
Kun tytöt tuli hallilta niin me pojat oltiin ehditty katsastaan parit ravilähdöt lähihotellissa. Syötiin yhessä wrappeja, kuunneltiin musiikkia ja suunniteltiin luisteluohjelmia. Oltiin päätetty lähtee illalla keskustaan katteleen Mardi Gras –meininkejä. Perinteisesti Mardi gras on ollu viimenen päivä ennen katolilaisten pääsiäispaastoo eli rasvaa tankataan huolella napaan. Nykyään juhla tuntuu olevan vaan karnevaalimainen katujenvallotus paraatijuhla. Bussimatka kaupunkiin oli jo hyvin elävä ja karnevaalimainen. Ihmiset lauleskeli ja ilakoitti niin kovaan ääneen että siinä me suomalaiset alettiin miettiin meijjän omaa seesteisyyttä. Ihmisillä oli päässä omatekemiä naamareita ja värikkäitä peruukkeja. Keskusta tulvi ihmisistä. Osa kaduista oli suljettu autoliikenteeltä vielä illalla ja ratsupoliisit päivysti puistoalueella. Tunnelma oli railakas –kaikki oli selvästi pitämässä hauskaa.
Me
seesteiset suomalaiset käytiin kaupunkikierroksen jälkeen pubissa (en muista oliko se hotelli) ja kurvailtiin täyteen tupatulla bussilla Hunters Hilliin.
Aussimatka alko nyt oleen takana. Volloteltiin Lindan kanssa, mutta jonkun verran oloo helpotti sen toistelu, että tullaan takasin ja sitten tehään sitä ja sitä…Halattiin ennen nukkumaan menemistä Britan kanssa ja kiitettiin kaikesta mahdollisesta auttamisesta.
Tommi heräs aamulla heittään meitä lentokentälle. Navigaattori valitti meille viälä viimeseks reitiks mukavan maisemamatkan. Olo oli ollu haikee jo pidemmän aikaa, mutta kuitenkin piti muistaa, että matka jatkuu viälä ja täytyy nautiskella siitä. Australia ja Salmiset oli kuitenkin kohdellu meitä niin, että olis vielä halunnu jäädä noiden mahtavien asioiden ympärille. Oli pakko toistella ittelle, että kyllä me tänne tullaan toiste. Se helpotti hyvästejä. Halattiin Tommia vielä tiukalla otteella ja kiitettiin nöyrimmin. Polkastiin viimeset potkut Australian maaperällä ja lentokentän takaa tullu merituuli toi meille herkän hetken Australiasta kertyneitten muistojen parissa.
Advertisement
Tot: 0.097s; Tpl: 0.013s; cc: 9; qc: 46; dbt: 0.0632s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1;
; mem: 1.2mb
Hillosimo
non-member comment
Looking good girls n' bois! Onks tää Town Hallin Woolworths? Eeeeerittäin tuttu mesta. Oudon näkönen ku vaihtanu logonsa :S