Matkaan

---

Laiva tuli Travemündeen klo 20 aikoihin. Oli kova hinku päästä ajamaan koko päivän laivassa homehtumisen jälkeen. Päätin ehtiä vielä samana iltana Berliiniin. Matkaa oli n. 300 km ja alla autobaana, joten kuvittelin olevani perillä ennen puoltayötä.

Toisin kävi. Bensavalo syttyi, juuri kun olin ohittanut bensa-aseman. 50 km jälkeen kylmä hiki alkoi nousta otsalle. Ei vieläkään bensa-asemaa. Muistelin, että olin joskus ajanut melkein 100 km valon syttymisen jälkeen, joten jatkoin matkaa. 70 km kohdalla moottori yhtäkkiä vain sammui, ilman mitään ennakkovaroitusta. Siinä sitten oltiin autobaanan reunassa hengetön mopo ja nolo kuski. Ja eihän minulla mitään tiepalvelun numeroa tietenkään ollut mukana. Ennen kuin ehdin lopettaa kiroamista ja muodostaa koherenttia toimintasuunnitelmaa, paikalle kurvasi ADACn tiepalveluauto. Joku ohi ajanut autoilija oli ilmeisesti soittanut heille. Kiitos siitä. Tiepalvelumies ei osannut englantia, enkä minä saksaa muuta kuin "benzin kaput". No se onneksi riitti, kaveri kävi huoltoasemalla hakemassa muutaman litran bensaa ja moottori käynnistyi kiltisti. Olin jo henkisesti valmistautunut luopumaan ainakin 50 eurosta palvelumaksuna. Yllätys olikin suuri, kun ADAC-mies halusikin maksun vain bensasta!

Saavuin lopulta Berliinin puoli kaksi yöllä. Olin ihan poikki ja kurvasin ensimmäisen hotellin pihaan. Niillä ei ollut kuin kolmen hengen perhehuoneisto vapaana, mutta sain hinnan tingittyä melkein siedettäväksi. Kalliiksi tuli, mutta pääsin kuumaan kylpyyn ja nukkumaan.

---

Comments

[Paula]

benzin kaputt:) loistavaa!