Yhteenveto

---

(Kirjoitin tämän Osakassa ja olen nyt sittemmin muuttanut a-kirjaimia ä-kirjaimiksi jälkikäteen)

Näiden 12 viikon aikana

1) käytin hiirtä oikealla kädellä

2) pesin kaikki pyykit sekaisin 40 asteessa

3) olin alkupuolen espanjankielisessa Etelä-Amerikassa ja loppupuolen vasemmanpuoleisessa liikenteessä

Mitä jäi mieleen:

1) Olen tosiaan visuaalinen ihminen: luen sujuvasti japaninkielistä bussilinjojen karttaa, mutta en tahdo saada selvää englanninkielisestäkään puheesta

2) Nälkä kasvaa syödessä. Lähdin tälle matkalle sillä mielellä että nyt kuittaan tämän eteläisen pallonpuoliskon ja jatkossa keskityn Euroopassa matkailuun. Olin ajatellut etten ottaisi edes enää uutta passia kun nykyinen vanhenee 2011. Nyt taas huomaan että maailmassa riittaa kiinnostavia paikkoja. Kiinnostaisi menna käymään niissä maissa, joista olevia ihmisiä tapasin, kuten Brasiliassa, Perussa, Meksikossa, Kiinassa, Thaimaassa, Intiassa, Vietnamissa.　Ehkäpä joskus voisi matkustaa reitin Peru - Meksiko - Kalifornia ja joitakin Aasian kohteita.

3) Yksin matkustaminen oli helpompaa kuin odotin. Aika vähän oli tilanteita, jolloin kaipasi välttämättä matkaseuraa.

4) Vasemmalla puolella oli yllättävän helppoa ajaa. Sitä tekee mieli kokeilla joskus uudestaan.

5) Aluksi tuntui ikävältä istua pitkää aikaa lentokoneessa. Mutta sittemmin lentämiseen tottui, eikä pitkäkään lento tuntunut kurjalta. Sitä keksi itsellensä tekemistä. Monissa koneissa pystyi valitsemaan itsellensä elokuvan tai pelaamaan pasianssia. Muutama lasillinen viiniä myös teki olon mukavaksi. Toki ensimmäinen lentopäivä olikin kaikkein pisin ja ilmastollinen muutos oli kaikkein suurin: Suomen keskitalvesta Uruguayn keskikesään.

6) Kulttuurieroissa riittaa pohdittavaa. Minuun teki kyllä vaikutuksen tama Japanin kulttuuri, jossa ainoana haittapuolena koin runsaan tupakoinnin. Mutta yleinen siisteys, turvallisuus, ystävällisyys. Vähän samaa oli Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Chilen myönteisenä puolena taas voi mainita sosiaalisuuden.

---