Parhaat ja pahimmat

---

Kalle teki pitkät listat, mutta minä tyydyn vain helmipaikkojen ja kauheimpien kaupunkien merkitsemiseen. Kallen monipuolisia listoja voi käydä lueskeleen hänen blogistaan. Se on tietenkin aina mielipide asia mistä pitää, mutta jos haluaa välttää saasteisia ja ruuhkaisia "väestöräjähdys kaupunkeja" ja nähdä rauhallisempaa maisemiltaan kaunista Intiaa, kannattaa muistaa sekä hyvässä että pahassa seuraavat kaupungit.

Intian helmiä:

-Bundi,Rajasthan.Hieno pikku-kaupungin tunnelma, Upeat linnoitukset, jotka kiertävät kaupunkia kylän jäädessä niiden keskelle laaksoon, ihania maalauksia rakennusten kyljissä ympäri kaupunkia ja mahtavat kiipeilyreitit isoimmalla linnalla kukkalan harjalla.

-Mcleod Ganj,Himachal Pradesh. Tiibetiläis-munkit ovat hyvin kohteliaita ja kunnioitusta herättävän viisaan oloisia, vuorilta löytää helposti omaa rauhaa, maisemat ovat huikeat ja ilmasto on ainakin loppu keväästä hyvin ihanteellinen. Markkinatunnelma pääkaduilla hieman häiritsee, mutta näistä kojuista pääsee helposti eroon, kun lahtee kiipeilemään pikku poluille.

Diu, Gujarat. Sopivasti turisti kohde eli kaikki palvelut löytyvät, mutta silti ihanan hiljainen. Paljon nättejä huviloita, teillä mahtuu käveleen tai jopa ajeleen mopoilla, saari on hyvin siisti eli roskia on vähänlaisesti, rannat ovat hienot vaikkakin vesi vähän sameaa (Silti paljon kirkkaampaa kuin monilla muilla rannoilla Intiassa), ja kaikki nähtävyydet, kuten monenlaiset portugalilaiset vanhat kirkot ovat ilmaisia.

Intian pahimpia "kaatopaikkoja".

-Ahmadabad.Gujarat. Kaupunki on hyvin iso, joten totta kai sekaan mahtuu monenlaista. Silti minulle jäi kaupungista hyvin törkyinen, ruuhkaisa ja haiseva kuva. Aseman lähistöllä haisi kusi pahiten mitä missään koskaan ja lehmiä oli niin paljon monilla sivukaduilla, että niidenkin sonta lemusi kivasti. Kaupungista löytyi kyllä todella hieno iso ostoskeskus,(olisi löytynyt varmaan useitakin) mutta silti yleiskuva oli hyvin nuhjuinen ja sellainen, ettei kaupunkilaisten viihtyvyyteen oltu panostettu yhtään mitenkään. Minun silmiini ei osunut yhtään mitään puiston tapaista, istutuksia tai muuta, mikä olisi tuonut vähän vehreää väriä kaupungin saasteiseen harmauteen.

-Patna. Bihar. Ei millään tavoin ulkomaalais ystävällinen kaupunki! Useimmissa hotelleissa ei ollut ulkomaalaiskaavakkeita, joten niihin ei voinut mennä yöpymään. Myöskään mitään ravintoloita pikku keittiöitä lukuun ottamatta ei näkynyt. Ihmiset tuijottivat vielä tavallistakin enemmän ja lähtivät seuraamaan. Juuri kukaan ei puhunut englantia. Yleiskuva ei ollut aivan pahimmasta päästä eli likaisempiakin ja vähemmän viihtyisiä kaupunkeja tuli nähtyä.

-Nepalganj road. Uttar Pradesh. Intian puoleinen pieni rajakaupunki, jossa hiekkaiset ja kuoppaiset tiet pölisivät niin, ettei eteensä nähnyt ja sai yskiä koko ajan. Liikenne oli niin ruuhkaisaa mopojen ja riksojen takia, että se jumittui vähän väliä. Joka puolella näkyi vain pientä ränsistynyttä kioskikauppaa ja kaukeittiötä. Kaikki rakennukset näyttivät olevan jätetty oman onnensa nojaan ja ne olivat mikä mihinkin suuntaan kallellaan. Lähes kaikki puut olivat kaadettu, ne olivat hyvin harvinainen näky.

Nämä paikat eivät olleet missään arvojärjestyksessä siis kaikki olivat yhtä upeita tai vastaavasti yhtä järkyttäviä. Seuraavalla Intian kierroksella osaamme sitten vättää pahimmat "Patnat" ja etsiytyä vaikka vähän kauemmaksikin aikaa kaikille viihtyisille seuduille!

---