Guatemalasta eteenpain El Salvadoriin

---

Tulivuorikierroksen jalkeen alkoi olla Antiguan lahiymparisto nahty ja aika siirtya johonkin suuntaan. Vaihtoehtoina lahinna Guatemalan koluamista lisaa, tarjolla tuolla esimerkiksi Lago de Atitlan tai Maya raunioita pohjoisempana, tai siirtya etelammaksi, El Salvadoriin. Ajan ollessa rajallinen paatin lahtea etenemaan etelaan pain. Budjetin ollessa rajallinen joskaan ei minimaalinen, paatin siirtya chicken bussista astetta parempaan eli varasin 17 usd hintaisen paikan Ticabus -nimisen firman ilmastoidusta bussista reitille Guatemala city - San Salvador. Siispa oli taas hankkiuduttava Guatemala cityyn ja hankittava majoitus sielta yhdeksi yoksi. Loysinkin nettia tutkiessani sopivan lahella bussiterminaalia olevan hostellin ja jarjestin itseni sinne Antiguan ja lentokentan valilla olevia turistikuljetuksia hyvaksikayttaen. Alue jossa hostelli sijaitsi oli vain parin korttelin paassa kalleimmista hotelleista ja monista suurlahetystoista. Kontrastia kapeiden ja polyisten katujen keskustaan todellakin oli, puiden reunustamien katujen varrella sijaitsi paljon baareja jossa ainakin lauantai-iltana nayttivat kaupungin kauniit ja rikkaat bilettavan.

Aamulla taksilla bussiterminaalille ja pienen odottelun jalkeen sielta liikkeelle. Melko paljon matkustajia noin viikonloppuna ainakin, myos muutama muu reppumatkaaja lisakseni. Pari englantilaista jatkaen matkaa samaa kyytia Costa Ricaan asti, ja yksi Israelilainen joka oli jaamassa myos El salvadoriin. Ihan hyvatasoinen bussi, ilmastointi oli tosin turhan kylmalla. Rajanylitys Guatemalan ja Salvadorin valilla oli kohtalaisen kaoottinen, ensin passintarkastus Guatemalasta poistuessa rajavartiotoimiston luukulla useiden muiden rajanylittajien kanssa jonottaen. Rahanvaihtoa yritettiin markkinoida erittain voimakkaasti dollarinippuja heiluttelevien (usd on El Salvadorissa kaytossa oleva valuutta) kaupustelijoiden toimesta, mutta koska minulla oli jonkin verran dollareita ennestaan ja ymmarrys siita miten he pyrkivat elantonsa tuolla bisneksella hankkimaan, en tarttunut tarjouksiin. Sitten kun oletettavsti kaikkien matkustajien paperit oli tarkastettu (sanoisin etta tuossa vaenpaljoudessa olisi ollut helppo jattaa kaymatta tarkastusluukulla) siirtyi bussi yli rajajoesta ja El Salvadorin viranomaisten vuoro tarkastaa passit. talla kertaa ei tarvinnut tulla bussista ulos vaan rajavartija tuli sisalle tarkastamaan matkustajien dokumentit. Porukka tuon jalkeen vaikutti lampsivan bussista ulos eli oletettavasti emme olleet aivan heti lahdossa eteenpain, ja menin itsekin ihmettelemaan kun viranomaiset tutkivat matkatavaroita polyavalla hiekkaparkkikisella jossa bussi seisoi ja parkkikiksen ymparilla kaikki ruokaa kojuissaan valmistavat yrittivat kilvan markkinoida aterioitaan. Tuossa vaiheessa hiukan pohdin pitaisiko passiin saada leima jostain mutta kukaan ei moisen hakemiseen kehottanut enka edes nahnyt paikkaa josta sellaisen olisi voinut saada. Enpa tuota ehtinyt kauaa ihmetetella kun bussi alkoi taas olla lahtovalmis. Seuraavana paivana sainkin selvitettya itselleni etta yhdistelma Suomen passi ja Guatemalan leima on kaikki mita tarvitaan 90 paivan ajan Guatemalan lisaksi El Salvadorissa, Hondurasissa ja Nicaraguassa.

Perilla San Salvadorissa oltiin kahdeksan jalkeen illalla joten paras tapa pilkkopimeiden katujen lapi valmiiksi katsomalleni hostellille paasemiseen oli taksi. Israelilainen matkaaja oli tulossa samaan paikkaan joten saimme jattua taksimatkan kustannukset joista olin ottanut selvaa etukateen. Pimeassa kadunkulmassa hetken odottelun jalkeen kohdalle tulikin vapaa taksi ja pienen tinkaamisen jalkeen hinta saatiin kohdilleen. Onneksi sentaan olen opetellut numerot espanjaksi joten tama puoli hoituu. Taksarin auto oli melkoinen klassikko, ilmeisesti Datsun 210 farmari, jostain 70-80 lukujen taitteesta.

Seuraavan paivan valoisan aikaan suunnistin tutkimaan kaupunkia aloittaen majoituksen lahella olevasta ostoskeskuksesta jonka sanotaan olevan vali-amerikan suurin ja melko lansimaista standardia kaikki siella nayttikin olevan. Kavin myos pankissa vaihtamassa pois loput Guatemalan valuutat. Ei kovin hyva kurssi, mutta laillista huijausta kuitin kanssa ja melko pieni summa joten en paljoa havinnyt. Kavin tuon jalkeen etsimassa kaupungin turisti-infon ja talla kertaa kunnollinen kartta oli tarjolla ilmaiseksi. Jatkoin kaupungin tutkimista myos seuraavana paivana katsellen keskustan markkinameininkia ja kaupungin puistoja ym seutuja jotka kohtalaisen kavelymatkan paassa olivat. Katujen varsilla kaikenlaisia tavaroita ja elintarvikkeita markkinoivat kauppiaat huutelivat toinen toistaan kovemmalla aanella tarjouksiaan ja royhkeimmat kayttivat megafonia sanomansa lapi saamiseen. Kontrastia moderniin ostoskekukseen siis oli. En kysynyt paljonko esim. kottikarryllinen banaaneja olisi maksanut, tyydyin vain katselemaan kiivasta kilpailua asiakkaista. Paikallista ravintolakultturia tuli katsastettua kaymalla vilkaisemassa hostellin laheisyydessa olevaa karaokebaaria, ei ollut kovin huikaisevia tulkintoja latinoiskelmista ne muutama joiden ajan jaksoin paikassa istua. Loysin myos Irlantilaisen pubin ja lupaavasti Guinnessia mainostettiin ulkopuolella. Sita luultavasti joskus olikin ollut tarjolla mutta nykyisin paikan ainoa hana sisalsi paikallista lageria, eika ruokalistassakaan ollut mitaan Irlantilaista joten sisustus jai ainoaksi elementiksi joka jollain tavalla irkkupubia muistutti. Ihan ok pubi kuitenkin ja eikohan vali-amerikassa viela yksi Guinness hana osu kohdalle niin paasen arvioimaan miten pahalta maistuu.

Hostelli jossa majoituin, tarjosi myos paria muuta majoitusta El Salvadorissa, ja olinkin hostellin Norjasta kotoisin olevan managerin kanssa vaihtanut pari sanaa tyynenmeren rannalla sijaitsevasta paikasta. Toisen paivan iltana sitten tulikin tarjolle kyseiseen paikkaan kuljetus seuraavaksi aamuksi, jonka toteutuminen riippui siita tuleeko samaan kyytiin tarpeeksi monta. Perille paasee kylla chicken busseillakin mutta suora kuljetus kohtuuhinnalla ei ollut paha vaihtoehto varsinkin kun bussilla mennen olisi ollut kaksi vaihtoehtoa, todella aikainen aamu liikkeelle lahto tai sitten vasta iltamyohalla perilla olo. Seuraavana aamuna siis neljan hengen porukka oli valmiina kuljetusta ja rantaa varten, ja siita lisaa seuraavassa entryssa.

---

Comments

[JUUSO]

Eno ruotsista
Tere Jari! Seuraan sun matkaa , enkä ole vielä pudonnut veneestä. Milloin ruotsi sattuu matkan varrelle , vai kuuluko se maailmaan? Juuso.