Katsuran keisarillinen huvila

---

Tanaan oli sitten vuorossa pyoraily Katsuran keisarilliseen huvilaan, jonne oli aikavaraus klo 13.30.

Japanihan ei noudata kesaaikaa. Keskipaiva on itse asiassa jo klo 11.55, eli aurinko nousee viiden jalkeen ja laskee ennen klo 19. Ajattelin hyodyntaa valoisan ajan ja laitoin kellon soimaan 6.30. Herasin jo klo 3.30 enka saanut enaa unta sen jalkeen. Nousin kuudelta. Lahileipomon kahvipuoli aukenikin vasta klo 9.30. Ostin kaupasta vahan syotavaa ja soin ne kadulla, kun en viitsinyt murustaa huoneessani eika hostellissa ole mitaan yleista tilaa. Olin saanut sahkopostia Uruguaysta pitkasta aikaa.

Vuokrasin taas pyoran, poikkesin kahvilla ja poljin kasityotavarataloon (Kyoto Handicraft Center). Ostin t-paidan ja tuliaisia. Maksoin taas 50 euron setelilla ja sain vaihtorahat jeneina. Pyorailin taas keisarillisen palatsin puistoon ottamaan hetken aurinkoa paidatta. Nyt pyorailin puiston lapi ilman paitaa ja pysahdyin hetkeksi kavelemaan.

Ajoin lantta kohti sellaista reittia etta paasin kuvaamaan Kyoton ratikoita, joita kulkee joissa esikaupungeissa. Pysahdyin syomaan paikkaan, jossa valittiin linjalta annokset. Otin raakaa kalaa, riisia, kalapuikon, kasvispiirakan (noita kahta olin syonyt edellisena paivana) ja jalkiruokia. Puikoilla syominen sujui jo kohtalaisesti.

Olin perilla huvilalla hyvissa ajoin. Opastus oli nyt japaniksi, mutta mukaan sai kannettavan laitteen, jolla pystyi kuuntelemaan vastaavanlaisen opastuksen englanniksi. Muut kierrokselle osallistujat olivat japanilaisia, paitsi ranskalainen pariskunta, joista nainen ei juuri kuunnellut englanninkielista osuutta. Vilkaisimme muutaman rakennuksen sisalle. Aika monessa rakennuksessa oli tarkeaa teeseremonia ja kuun katselu.

Poljin taas kaupungin itaosaan tapaamaan japanilaista tuttua, joka oli myos liikkeella polkupyoralla. Kiertelimme katsomassa paikallista kauppahallia ja sitten pysahdyimme teelle. Ydinkeskustassa minua arvelluttaa pyoran pysakointi, koska se on selkeasti kiellettya paikoin ja olen lukenut etta vaarinpysakoidyt pyorat voidaan kuskata pois, ja niiden lunastaminen takaisin maksaa yli 3000 jenia. Kaveri kertoi etta pyoria viedaan pois vain aamuisin tai iltaisin (ja aiemmin eras australialainen kertoi puolestaan etta niita vietaisiin tyopaivan aikana - tieda hanta).

Illalla menin pieneen lahibaariin, jossa taisi olla baaritiskilla viisi jakkaraa. Asiakkaita oli entuudestaan yksi, keski-ikainen mies. Baaria piti nainen, josta oli kuvia geisha-asussa. Tilasin sakea. Mies tarjosi minulle omasta viskipullostaan ja kun pullo tyhjeni, nainen avasi hanelle uuden pullon ja kirjoitti miehen nimen pullon kylkeen. Kanta-asiakkaiden pullot ovat hyllyssa. Nainen puhui englantia hiukan paremmin kuin mina japania, ja mies vain japania, mutta aika paljon siina pystyttiin keskustelemaan.

---