Rapsanjaa

---

Muutama paiva takana la vie strasbourgiennea, ei asuntoa, ei tyota, ei opiskelua. No, eivat asiat oikeasti ihan noin kurjasti ole. Ilmeisesti opiskelu alkaa vasta 29. paiva ja toivottavasti piakkoin saan asunnon, asia on viela vahan vaiheessa.

Saavuin tanne torstai-iltana erittain turbulenttisen lennon jalkeen. Jos olisin yhtaan lentopelkoinen, en moisen kyydin jalkeen astuisi jalallanikaan lennokkiin. Ensin jatkolentoni Pariisista oli myohassa, stuertti totesi erittain ranskalaiseen tapaan vapaasti kaannettyna nain: c'est la vie, koneet ovat myohassa; se arsyttaa kaikkia, mutta Lontoossa oli tuulista. Nyt lahdetaan silti. Jo nousun aikana kone putosi ilmakuoppaan, erittain harvinaista ilmeisesti. Kiristin hieman vyota ja tiukensin otettani kasinojista. Ilmassa kone heittelehti tuulen mukana kuin vaivainen paperilennokki, siivet heiluivat ja aloin olla varma etta kohta kynnamme ranskalaisia viljapeltoja. Juuri kun saavutimme lentokorkeuden, alkoikin jo laskeutuminen ja hammastyttavaa kylla, paasimme perille ehjin nahoin ja ylipainoinen matkalaukkunikin putkahti ulos linjalta. Joku nainen osuvasti kuvailikin lentoa katastrofaaliseksi, hanen(kin) lentamistaan lennoista kaikkein epaonnisimmaksi.

Olin varannut hotellin valmiiksi ja ohjeita noudattaen nousin Place des Halleilla pois ja kyselin ohjeita. Kiltisti minut ohjattiin, no sanotaan vaikka myotavirtaan (tuohon suuntaan siis) ja kavelin sinnepain, matkalaukkua raahaten. Olin eksyksissa. Kyselin toiselta vastaantulijalta, etta missahan tama hotelli on. Han neuvoi minut vastavirtaan, siis juuri painvastaiseen suuntaan kuin edellinen neuvonantaja. Ja taas tallustin ja vedin perassani niita reilua 20 kiloa. Ja taas kysyin neuvoa. Talla kertaa myotavirtaan neuvottiin! Nyt totesin, etta tama saa riittaa, unohdetaan varaus ja raahauduin lahimpaan hotelliin nukkumaan. Seuraavana paivana ostin kartan ja sen jalkeen olenkin loytanyt haluamiini kohteisiin lahes kerralla. No jaa, ranskalaisillahan on tunnetusti mielipide jokaiseen asiaan, oli se sitten oikein tai ei...

Pikkuhiljaa alan puhua taas ranskaa, aluksi puhuin rapsanjaa tai oikeastaan rapsangjaa. Kyllapa nolotti lentokentallakin kun hoin joka kysymykseen si si, buenas y gracias. Ilmeisesti olen tulossa vanhaksi, ei lukiovuosina kielet viela nain menneet sekaisin.

Strasbourg vaikuttaa oikein kivalta kaupungilta, todella kansainvaliselta. Mututuntumalta sanoisin, etta viides-tai jopa perati neljasosa puhuu saksaa (rajakaupungilta ei mikaan yllatys), lisaksi paljon kuulee puhuttavan englantia, Ita-Euroopan kielia, Lahi-Idan mongerrusta, afrikkalaisia kielia, oikeastaan ihan kaikkea. Talla hetkella jaan huoneen japanilaisen kanssa. Eu:n vaikutus on koko ajan lasna. Tanaan nain Vanhasen kuvan Venajan suurlahetyston edessa, olivat pitaneet porukalla Kremlissa jotain kokousta.

Ps. Alennusmyynnit alkoivat torstaina. Vive les Soldes!

---

Comments

[Minja]

Maailmanmatkaajalle terveisiä
Hyvä että olet selvinnyt matkustelusta ehjin nahoin. Halusinpa vaan kysyä onko sulle edelleen käytössä utamaili vai ei?

[Paivi]

Joo
Kaytossa on