Advertisement
Published: August 20th 2007
Edit Blog Post
Saavuimme Carnarvoniin illalla ja kavimme ostamassa Woolworthista ruokaa, jota grillasimme puiston ilmaisessa grillissa huonosti toimivan lampun valossa. Oli minun vuoro tiskata astiat, mutta jai aika huonosti tiskatuksi koska vessa oli taynna jattitorakoita...ja aika hatapissi tuli tehtya. Voi kuinka taas kadehdin miehia kun yritin siina kokkia ja hatistella paniikissa pontossa kiipeilevia torakoita lampulla.
Meinasimme jaada nukkumaan puiston reunustalla sijaitsevalle autiolle parkkipaikalle mutta poliisit tulivat hatistelemaan meita pois. Etsimme vasyksissa jotain muuta paikkaa missa yopya ja lopulta ajoimme melko kauas keskustasta jollekkin sivuhiekkatielle ja parkkeerasimme sinne.
Seuraavaksi yoksi majoituimme Port hotelliin, koska matkaoppaani kertoi heidan auttavan tyopaikan etsimisessa. Ja meidan oli tarkoitus loytaa toita mahdollisimman pian, silla rahamme olivat tosi vahissa. Kysyessamme toita he kuitenkin kertoivat etta 15 ihmista on jonossa ennen meita ja etta olemme pari viikkoa liian aikaisessa. Poiminta sesonki alkaisi vasta parin viikon paasta. Lahdimme kuitenkin toiveikkaina itse tyonhakuun ja kiersimme kaikki mahdolliset paikat kalatehtaista banaaniplantaaseihin. Jatimme numeromme muutamaan paikkaan mutta kaikki sanoivat etta tyot alkaisivat aikaisintaan viikon paasta.
Carnarvon on aika kuollut pikkukaupunki, eika siella ole mitaan tekemista tai nahtavaa. Ei edes uimarantaa joten aloimme tylsistya nopeasti tekemisen puutteessa. Tutkiessani vastaanoton esitetiskia silmiini osui esite jonka kannessa luki suurilla kirjaimilla: "WE NEED YOU!" ja "Call Paul"
seka puhelinnumero. Se heratti heti mielenkiintoni ja aloin tutkia esitetta tarkemmin. Se oli esite Gnaraloo nimisesta lammasfarmista ja he tarvitsivat tyontekijoita. Kavin innoissani nayttamatta esitetta Teemulle ja paatimme soittaa numeroon. Puhelimeen vastasi iloinen nuoren naisen aani, joka myohemmin osoittautui Suzyksi. Han pyysi Paulin puhelimeen ja kerroin minusta ja Teemusta. Paul toivotti meidat tervetulleeksi.
Melko tietamattomina minkalaista tyota olimme menossa tekemaan lahdimme ajamaan 150 km pohjoiseen. Matkalla naimme Blowholes luonnonmuodostelmat eli parhaimmillaan 30 metria korkeat vesisuihkut jotka muodostuvat vesisuihkut, jotka muodostuvat valtameren paiskautuessa voimalla kiviseen kallionseinamaan. Vaikuttava naky! Tunsin itseni melko pieneksi siina kallion reunalla seistessani valtavien aaltojen paiskautuessa kallioseinamaan jalkojeni juuressa muodostaen valilla monta kertaa itseni korkuisia vesisuihkuja viereeni. Lopulta kiskoin Teemun pois reunalta, koska vesisuihkut syoksyivat voimalla ihan vierestamme ja minua alkoi pelottaa etta jos sellainen osuisi kohdalle se saattaisi imaista meidat mukanaan alhaalla ammottavaan kiviseen rotkoon.
Blowholeseilta matka jatkui viela 75 km paallystamatonta tieta pitkin ennen kuin saavuimme perille uuteen kotiimme Gnaraloo Homesteadiin. Paul kertoi meille etta tulisimme tekemaan kaikenlaisia erilaisia remonttihommia koska han koitti kunnostaa tilalla olevia mokkeja turisteja varten. Mokit tehtaisiin melkein kokonaan uusiksi lattiasta kattoon ja vedet ja sahkot vedettaisiin joka mokkiin. Osa mokeista oli jo valmiita ja niiden siivous ja huolto kuului
Auringonlasku
Nakyma asunvovaunumme edesta myos tehtaviimme...tai siivous ym. paskahommat oli naisten hommia. Miehet oli rakennustoissa ja sai enemman palkkaa. Epista.
Ensimmaisen illan vietimme tutustuen porukkaan samalla kun odotimme kieli pitkalla irlantilaisen hobitti Paulin kengurupadan valmistumista. Porukka tilalla koostui neljasta ranskalaisesta (kaksi tyttoa ja kaksi poikaa) kolmesta irlantilaisesta (Boss-Paul, hobitti Paul ja toinen hobitti Marmelade) yhdesta australialaisesta (Trev), kolmesta britista (Suzy, Naomi ja yks poika...en muista nimee enaa apua) ja yhdesta suomalaisesta (Hanna). Mina ja Teemu toimme siis hyvan vahvistuksen suomalaisjengiin. Paulia ja Marmeladia aloimme Teemun kanssa myohermmin kutsua hobiteiksi koska he todellakin muistuttivat ulkonaoltaan kikkarapaisia hobitteja.
Yolla nayttaytyva tahtitaivas oli mieleton! En ollut ikina elamassani nahnyt niin paljon tahtia! Keskella taivaankantta piirtyva Linnunrata naytti kuin pilvelta tahtitaivaalla. Paul kertoikin etta han aluksi ihmeteli etta miksi joka ilta jostain kummasta ilmestyy pilvi keskelle taivasta kun paivalla taivas on pilveton. Joku sitten ystavallisesti kertoi hanelle sen olevan Linnunrata. Myos tahdenlentoja nakyi joka yo lukemattomia.
Ensimmaisena aamuna paasin keraamaan kivia...maailman turhimman olosta hommaa... Tauon jalkeen paasin onneksi tekemaan jotain jarkevampaa eli hiomaan yhden mokin seinia hiomakoneella. Illalla kokkasimme hannan ja Teemun kanssa yhdessa suomalaista ruokaa koko porukalle. Perunamuussia ja nakkikastiketta. Huolimatta ulkomaalaisia epailyttavasta ulkonaosta ja hiukan palaneista sipuleista ruoka oli maukasta ja teki kauppansa.
Muulia kaynnistamassa
Kalarundille lahdossa...ja avaimena toimii ruuvimeisseli. Seuraavana iltana kokkasin Hannan ja uuden tulokkaan brittilaisen Pipin kanssa pastasalaattia. Teemukin auuteli meita vahan kokkailussa ja ma olin paakokkina ja jakelin ohjeita kaikille...meitsi siis joka ei todellakaan oo mikaan mestarikokki ainesta! Mieleen muistuu edelleen se mustaksi polttamani mikroaaltouuni kun yritin teha mikropoppareita aupairina Saksassa tyoskennellessani :P No kylla siita pastasalaatista ihan syotavaa silti onneks tuli.
Pari ensimmaista yota yovyimme omassa Holdenissamme kunnes Paul antoi Teemulle tehtavaksi raivata yksi romuvarastona toiminut ikivanha asuntovaunu kaikesta roinasta. Tepsu olikin tehnyt hyvaa tyota sen kanssa ja repinyt ulos kaiken mahdollisen. Seuraavaksi ma sain tehtavakseni siivota sen Naomin kanssa. Siihen menikin sitten koko paiva, oli sen verran paskanen se vaunu. Jynssasin sita ihan hullunlailla ja lopulta tulos oli valttava ja paasimme muuttamaan uuteen kotiimme.
Seuraavaksi paasin alottamaan joka aamuiset jaterundit. Aina uusimmat tulokkaat joutui tekemaan sita, silla se oli koko paikan allottavin homma. Tilalla yopyi valmiissa mokeissa harrastajakalastajia ja he perkasivat aina iltaisin kalansaaliinsa kalakatoksessa. Meidan piti sitten seuraavana paivana kuskata kalanperkuujatteet jatekuopalle vanhalla autonromulla, jonka lempinimi oli muuli. Kalanperkuujatteista lahteva lemu oli kammottava. Ja karpasia oli tuhansittain ja lisaksi karpasten toukkia...yaaaks!! Jatekuopalla karpasia oli viela miljoona kertaa enemman, niin etta valilla tuskin naki eteensa. Ja isot kalanruodot painoivat aikalailla. Hauskinta tehtavassa
Paivan tyosarkaa
Kalanraatoja, karpasentoukkia ja karpasia miljoona... haju on sen mukainen. Yaks! oli muulilla ajo. Pip nimittain alkoi opettaa minulle autolla ajamista toisena aamuna kun lahdimme jaterundille. Luultavasti han katui karvaasti kyseista asiaa jalkikateen, silla hanta pelotti ihan hulluna mun kyydissa kun kaahailin muulilla menemaan vauhdin hurmassa hiekkatietapitkin mutkitellen. Siina menossa lensi pari jatesankoakin kyydista mutta hauskaa oli! Ainakin mulla!! :D
Hiomakoneen lisaksi paasin myos kayttelemaan isoa paineilmaporaa ja karraamaan hiekkaa kottikarryilla. Tunsin oloni aika miehekkaaksi siella raksahommissa hehee! Voitteko kuvitella mua siel aijahommia tekemassa? Ma en oikein..mutta olipahan kokemus :D
Pomo (tilan omistaja) Paul vietti yhta alkeellista elamaa kuin mekin ja nukkui sangyssa ulkona taivasalla. Sanky oli talon pihalla eika siina ollut edes lakanoita. Monesti aamuisin kun kommimme aamupalalle Paulin tukka porrotti villisti peiton alta ja han saapui hiukan myohemmin jakamaan meille tehtavia.
Puhdasta vetta tilalla saastettiin huolella ja kaikki kaytettiin hyodyksi. Astiat tiskattiin vesisaavissa, eika niita huuhdeltu lainkaan vaan kuivattiin suoraan pyyhkeella. Loppujen lopuksi vesi oli tosi paskasta ja allottavaa mutta kaikkeen tottuu. Taman jalkeen tiskivedella kasteltiin pihan yrttitarhan kasveja. Suihkuvesi oli bore water eli juomakelvotonta suolavetta. Oli ihanaa paasta ensimmaista kertaa makean veden suihkuun tilalta pois lahdettyamme.
Trev oli tilan elaintietaja ja metsamies ja monesti kun liha alkoi loppua varastoista niin Trev lahti kengurumetsalle. Teemu
Tyon touhussa
Ja hiiop! Niin kalanraadot lentaa tunkiolle ja hiekkaa paalle... paasi mukaan metsastysreissulle yks ilta. Mulle ei ollu tilaa autossa mutta kuulemma siel oli ollu tosi kylma eika ne olleet pyydystaneet kun pari pupua eli ei se sit loppujen lopuks haitannu niin paljoo...Teemu parka oli ollu ihan jaassa koko metsastyksen ajan ku ei silla ollu tarvpeeks vaatetta paalla ja yot oli tosi kylmia.
Yks paiva lahdettiin lava autolla uimaan. Hyppasimme lavalle ja ajoimme laheiselle kalastajien venellelaskupaikalle ihanalle hiekkarannalle. Uimme siella auringon laskiessa mereen...todella kaunista! Hiukan arvelutti tosin silla edellisella kerralla kuulemma uimarit olivat saaneet seurakseen pari haita. En uskaltanut kovin syvalle siis menna.
Ainoana vapaapaivana sunnuntaina menimme Teemun kanssa snorklailemaan Three Mile Laguunille. Meita molempia jannitti aikalailla etta jos naemmekin hain tms. Teemu satutti jalkansa teravaan koralliin ja lopetti aika pian mutta ma snorklailin viela jonkin aikaa vanhemman pariskunnan kanssa, jotka tulevat vuosittain samaan luonnon kauniiseen paikkaan lomailemaan. Oli kylla todella hienoja ne korallit ja kalat. Tuntui kun olisi sukeltanut akvaariossa.
Viikko saapumisemme jalkeen paatimme lopettaa tyot Gnaraloossa ja jatkaa matkaa eteenpain. Se johtui osittain siita etta Teemu teki samaa rakennustyota kuin kaikki muut pojat ja luulimme etta han saa silti huonompaa palkkaa eli samaa palkkaa kun ma eli 40 aud paiva plus majotuksen ja ruuan. Jalkikateen
Jumissa ollaan...
Hupsista! Kuinkas tassa nain kavi... jatekuopille jaatiin jumiin Pipin turhan vauhdikkaan peruuttelun seurauksena. Ja Marmelade sai kiskoa meidat pulasta. selvisi etta han sai kummiskin samaa kun muut pojat. No toisaalta ma olin aika kyllastynyt noihin joka aamuisiin kalarundeihin ja hiontatyo ei ollut hyvaksi mun astmalle joten oli ihan hyva siinakin mielessa lahtea vaikka kokemuksena Gnaraloo oli ihan mieleton enka antaisi siita hetkeakaan pois.
Advertisement
Tot: 0.04s; Tpl: 0.011s; cc: 11; qc: 24; dbt: 0.0199s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1;
; mem: 1.1mb