Perthissa

---

Pahoitteluni etta tasta blogimerkinnasta puuttuvat kuvat, mutta kuten aiemmin kerroin onnistuin hajottamaan kamerani kun kuvasin liian innokkaasti maisemia avoimesta autonikkunasta.

Saavuimme Perthiin paasiaislauantaina 7.4. illalla ja majoituimme samaan hostelliin saksalaispariskunnan Michaelin ja Carolinen kanssa. Seuraavana paivana tapasimme pikkuveljeni kaverit Sallan ja Eeron, jotka olivat jatkamassa matkaansa pohjoiseen vietettyaan Perthissa pari kuukautta tyoskennellen. He antoivat meille vinkkeja ja neuvoja tyonhakuun ja luovuttivat Perthin kartan meidan kayttoomme. He kertoivat etta meilla saattaisi olla mahdollisuus saada tyota samasta supermarketista hyllyjen tayttajana missa he olivat olleet. Kun menimme Vincent Streetin Igaan ja kerroimme tuntevamme Sallan ja Eeron, niin paikka oli meidan. Tyot alkaisivat sopivasti Teemun Australian salibandyn mestaruuskisojen jalkeen.

Maanantaina jouduimme muuttamaan hostellia, koska hostelli nimelta Bettys Lodge, jossa olimme ensi alkuun oli tayteen buukattu. Muutimme viiden tahden hotelliin nimelta Northbridge, tosin hotellin budjettipuolelle. Ensimmaiseksi yoksi onnistuimme saamaan vain yhden hengen huoneen mutta se oli ihan ok. Seuraavana paivana muutimme sitten Budgen spa huoneeseen jossa oli oma kylpyamme ja vessanpontto ja iso kaksoissanky. Tosin ei lainkaan seinia joten tuntui kuin olisi asunut isossa vessassa jossa on sanky :P Se oli kuitenkin todella luksusta verrattuna yleensa hostelleihin ja varsinkin meidan autossa nukuttujen oiden jalkeen. Meille oli huoneessa jopa oma jaakaappi ja tv eli kaikki mukavuudet!

Kavimme tyonvalitystoimistossa mutta heilla ei ollut tarjota meille muuta kun jotain farmityota kanafarmilta emmeka heti halunneet lahtea minnekkaan farmille. Ja se ois ollu kuulemma tosi polysta hommaa mika ei mun astmalle ois ollu hyvaks.

Torstaina 12.4. alkoi siis Floorball Australian Open ja ensimmaisesta pelista lahtien oli selvaa etta Teemu oli joukkueen tahtipelaaja. Han sijoittui pisteporssissa loppujen lopuksi koko turnauksen viidenneksi. Urheiluhallilla tulikin sitten viettya tiiviisti seuraavat paivat Teemun joukkueen Sydney Gleben pelatessa itsensa puolivalieriin. Minua jannitti katsomossa varmaan enemman kun Teemua...hihkuin siella itsekseni ja puristelin kasiani jannityksesta. Viimeinen matsi oli niin jannittava ja tiukka etta tuskin uskalsin katsoa. Kun Sydney Glebe havisi Bondi joukkuetta vastaan rankkarikisan niin pettymys oli melkoinen. Samana iltana oli turnauksen yhteiset BBQ illalliset Winesissa. Illallisen jalkeen menimme viela Perthin keskustaan muutamalle ja sen seurauksena kaksi muuta joukkueen suomalaisvahvistusta Juha ja Jari paatyivat nukkumaan meidan vessan lattialle.

Monesti vietimme iltaisin aikaa Michaelin ja Carolinen kanssa ja grillasimme puistossa (taalla on tosi monissa puistoissa ilmaisia BBQ paikkoja, missa voi grillata) ja joimme viinia ja pelattiin texas holdem pokeria. Ma olin aika huono aluksi ja arsytti kun aina havisin. Mutta Teemu oli karsivallinen ja jakso opettaa ja loppujen lopuks musta tulikin aikas hyva. Mentiin sitten yks ilta pelaamaan ilmaseen pokeriturnaukseen Elephant and Wheelbarrow bubiin ja ma tulin 14. viidenkymmenen joukosta, Teemu putosi jo paljon aikaisemmin, taisi olla huono korttituuri. Seuraavana iltana mentiin uudestaan pelaamaan ja Teemu pelas rahasta ja parjas aika hyvin sekin muttei kuitenkaan paassyt palkintosijoille. Ma tulin ilmasessa turnauksessa neljanneksi kolmestakymmenesta ja ne kaikki ihmetteli etta miten hyva ma oon pelaamaan... Teemu rehenteli etta se on opettanut mut hehe 😊

Tutustuttiin hotellissamme pariin suomalaiseen tyttoon Anniin ja Tanjaan Jyvaskylasta ja niiden irlantilaisiin poikakavereihin Paddyyn ja Markkiin. Mark on kylla synnynnainen koomikko ja kaikki naurettiin ihan kipeena sen jutuille. Siella oli myos suomalaissyntyinen Risto joka tarjosi aina kaikille kaiken kun mentiin baariin ja lauloi tosi hyvin karaokea.

Koitin ettia duunia vaikkakaan en riittavan aktiivisesti joten ei tietty mitaan loytyny ja silla hyllyjen tayttohommalla jaatiin vahan miinukselle joka viikko kun laskettiin tulot-menot. Ilmat oli surkeat; oli kylmaa ja satoi vetta joten ei huvittanut tehda mitaan. Loppujen lopuksi otin itseani niskasta kiinni ja kavin kysymassa muutamasta paikasta viela. Brass Monkeyhin paasinkin sitten ja Teemukin paasi sinne haastatteluun. Paatimme kuitenkin lahtea jatkamaan matkaa ennenkuin alotin tyot silla olimme molemmat niin kurkkuamme myoten taynna Perthia ja sen surkeita ilmoja ja halusimme suunnata pohjoiseen ja lampimaan.

Ennen lahtoamme halusimme viela kayda Perthin lahikaupungissa Fremantlessa kahdestakin syysta. Ensinnakin pidimme kyseisesta pikkukaupungista todella paljon jo ensikerran siella vieraillessamme ja olimme paattaneet menna sinne uudelleen. Toisekseen siella jarjestettiin Lansi Australian vuosittainen pokeriturnaus ja Teemu hinkusi sinne koettamaan onneaan, joka ei ollut ollut kovin suotuinen Perthin Kasinolla. Mina en pelannut siella koska ilmainen turnaus oli juri ehtinyt alkaa kun saavuimma paikalle enka halunnut riskeerata 20 dollaria mika oli minimipanostus rahapeleissa. Olin aika vasynyt joten lahdin hostellille nukkumaan kun Teemu jai pelaamaan. Han lupasi pelata maksimissaan 150 dollaria mutta loppujen lopuksi havisi 250 dollaria. Olin nalkaisena odottanut Teemua hostellilla ja olin aika vihainen kun kuulin miten paljon teemu oli havinnyt mutta lepyin kuitenkin nopeasti. Teemu nimittain vei minut syomaan kivaan paikalliseen thaikkuravintolaan ja tanssimaan yokerhoon.

Seuraavana aamuna ajoimme takaisin Perthiin ja kavimme viela hakemassa lopputilin IGA:sta ja jaahyvaiskahveilla Annin kanssa. Mina kavin viela ostamassa itselleni uuden kameran, jotta saisin ikuistettua Australian kokemuksiani. Sitten huomasin viela onneksi etta olin unohtanut visakorttini Perthin hotellin tallelokeroon joten kavimme viela hakemassa sen. Lopuksi kavimme viela Ikeassa syomassa lihapullia ja perunoita. Nam! Taysin vatsoin oli hyva aloittaa pitka matkamme kohti pohjoista. Kuukausi Perthissa oli ollut meille ihan riittavasti ja liikaakin. Positiivinen tunne valtasi mielen auton pyorien rullatessa jalleen eteenpain kohti tuntematonta.

---

Comments

[Omppu]

kuvista
voit laittaa niitä kuvia vaikka msn spaceen sit jos ei kuvatila riitä travelblogissa :-)! Ja haluun varsinkin nähä ne poseerauskuvat tai mitkä promokuvat olikaan mitä ne ottaa siel sun duunissa. JEE JO ALLE KOLME VIIKKOA LÄHTÖÖN! LAA LA LAA! :D:D:D:D:D:D:D:D:D

[Jaana Lehtinen]

Perthistä
Näimme Valamossa suomalaisen naisen, joka on asunut Perthissä 40 vuotta ja oli Suomessa käymässä. Antoi ositteensa, jos sielläpäin liikumme niin voimme käydä tapaamassa. Kiva kun olet jaksanut päivittää blogiasi, hyvin ne asiat ovat vielä muistissa. Onko puhelin jo kunnossa? Äiti