Advertisement
Published: September 2nd 2007
Neljalta aamulla soi heratys ja kommimme vasyneina sangyista, soitin Henkalle varmistusheratyssoiton ja Henkkapenkka olikin jo pirteana hereilla...ei ollut nukkunut koko yona. 4.25 lahti kyyti Asylumin edesta kohti Mareebaa, jossa kuumailmapallot odottivat meita. Poimimme matkalla mukaan lastillisen japanilaisia turisteja. Pallojen lahtopaikalle saavuttuamme nousimme ulos bussista ja jouduimme odottelemaan pallojen tayttoa kylmassa hytisten. Kuuluimme vasta toiseen lahtoryhmaan eli ensimmaiset ryhmat lahtivat palloilemaan ennen meita ja ajoimme heita takaa bussilla. Mekin paasimme vihdoin nousemaan pallon kyytiin. Meidan pallo oli Australian isoin kuumailmapallo ja matkustajakapasiteetiltaan yksi maailman isoimmista. Mukaan mahtui 20 ihmista.
Nousu jannitti aikalailla ja maankamaran kaikotessa korkeuskammoni paasi hiukan valloilleen mutta hetken kuluttua helpotti kun pallo jatkoi tasaisesti nousuaan ja kulkuaan eteenpain ilmavirtojen mukana. Pian naimme ensimmaiset kengurut jotka nayttivat niin kaukaa katsottuina kaneilta tai rotilta. Auringon nousussa katselimme upeita maisemia: peltoa, sademetsaa ja ymparoivia vuoria. Vihdoin oli aika laskeutua, mika olikin helpommin sanottu kuin tehty. Kuumailmapalloa nimittain ohjaillaan ilmavirtojen avulla ja eri korkeudessa ne menevat eri suuntiin ja siten paastaan haluttuun suuntaan. Laskeutuessa ei siis pysty vaikuttamaan minne ne alimmat ilmavirrat meita vievat ja meilla oli vaikeuksia loytaa hyvaa laskeutumispaikkaa. Lopulta muutaman tyypin avustuksella paasimme laskeutumaan lehmanpaskan keskelle laitumelle. Laskeuduttuamme uteliaat lehmat tulivat ihmeissaan tutkailemaan mika ihme niiden kodin valtasi, ja
nuuhkivat pallokoria ja kuljetus autoa. Seuraavaksi ohjelmassa oli vuorossa "pallonpakkausleikkeja" eli autettiin Hot Airin henkilokuntaa pakkaamaan pallo kasaan. Vihdoin saimme pallon koottua ja ajoimme shampanja aamiaiselle laheiselle tilalle. Henkka kehotti jattamaan koko pullon meidan poytaan ja tarjoilija toi viela extrapullonkin sitten meidan hilpealle suomipoppoolle. Lehtisen siskokset ei tosin saaneet kun lasilliset, silla Henkkapenkka ja Larvipaivi oli niin ahnaita juomareita :P
Olimme takaisin hostellilla noin yhentoista aikaan ja menimme paikkareille. Paikkareilta herattyamme lahdimme kiireella ostamaan evasta Mission Beachia ja Magnetic Islandia varten. Kun saavuimme takaisin hostellille, meilla oli jo tosi kiire valmistautua Mad Mondayhin. Fiksasimme akkia Asylum paidat kondikseen ja laittauduimme ja sitten menimme juomaan kaksosten tuomaa salmaria ja suomalaista siideria seka Pakan ostamaa viinaa ja goonia eli laatikkoviinia jota kaikki backpackerit juo koska se on halvinta. Eihan me sitten ehditty lahtea samalla bussilla muiden kanssa vaan jaatiin viel vahaks aikaa juomaan hostellille ennen kun kaveltiin Rhinobaariin syomaan. Matkalla huomattiin etta Lehtisten siskokset oli taas kammineet ja oltiin unohettu mein voucherit johkin. Jouduttiin siis palaamaan hostellille viela mutta siella selvisi etta joku oli ottanut meidan voucherit talteen ja ne odottivatkin meita jo baarissa. Takasin baariin siis.
Rhinobaarin jalkeen mentiin casa de mezen jossa saatiin parit ilmaiset juomat ja sen
jalkeen Woolshediin. Kaksosetkin paas siis vihdoin tanssimaan poydilla. Woolshedin tanssilattia kun nimittain on siella olevat poydat ja kaikki tanssii siella. Vaikka meitsihan nyt muuteskii aina tanssii poydilla 😉 Meidan hostellin kadeton tyontekija Jay voitti Mr. Backpacker kilpailun, se on kylla huvittavaa katsottavaa se kisa. Hyva etta Jay voitti. Pian sen jalkeen haettiin ilmaset pizzaslicet ja hyvasteltiin kaikki kun seuraavana aamuna piti jattaa Cairns taakse ja jatkaa reppureissaamista itarannikkoa etelaan pain. Olo oli hiukan haikea mutta paaosin kylla vain helpottunut kun vihdoin lahto Cairnsista oli koittamassa. Ihan tarpeeksi tuli siella jo oltua. Ja uudet seikkailut odottaa!
Advertisement
Tot: 0.04s; Tpl: 0.011s; cc: 11; qc: 25; dbt: 0.0207s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1;
; mem: 1mb
