Vappu slovenialaisittain

---

Tiistaina juhlittiin töissä syntymäpäiviä. Pristanissa vietetään kerran kuussa syntymäpäiväjuhlat, joissa sankareina ovat meneillään olevan kuukauden vuosia täyttävät. Huhtikuussa heitä oli noin kymmenen, paikalle jaksoi tulla viisi vuosia täyttävää. Pöydät katettiin ulos. Tarjolla oli kakkua, mehua ja viiniä. Aikamoista näpertelytaitoa osoitti eräs usein talossa vieraileva vanha nainen, joka vapaa-ajallaan virkkailee lahjoja talon syntymäpäiväsankareille. Tällä kertaa teos oli virkattu ja koristeltu pieni nyssäkkä, jonka sisällä oli suklaata. Laulettiin lauluja, yksi monitoimimiehenäkin tunnettu asukas soitti huuliharppua.

Vapputraditiona Sloveniassa poltetaan kokkoja. Matea kertoi, että parin kilometrin päässä Slapissa olisi jonkinlaiset juhlat illalla. Lähdettiin tarkistamaan asiaa kävellen. Matka kylään avasi taas ihan uusia pyöräilyreittejä koluttavaksi. Suunnistimme musiikin sekä lehmän hajun suuntaan. Saavuimme pienelle mäen päällä olevalle kentälle johon oli viritelty stereot. Paikallinen dj soitti levyjä. Alkuillasta olimme ainoat, mutta sitten alkoi tulla perheitä. Kokko poltettiin pimeän tullen, tunnelma oli hauska, hyvin paikallinen. Tanssittiin ja lopulta suunnistimme säkkipimeässä kotiin.

Tänään töissä olikin ihan erilainen päivä, sillä suurin osa työntekijöistä oli lomalla. Välillä tuntuu varsinkin aamutoimet aika juoksulta, kuntouttava työote.. erilaisia tekijöitä täälläkin. Jotkin hoidolliset asiat tulevat vuosia jälkijunassa, viriketoimintaa on kuitenkin ehkä eniten mitä itse olen päässyt missään näkemään. Tänään oli messu ja sitten vieraili puhallinorkesteri pitämässä ulkoilmakonsertin. Joka päivä on jotain erikoista ja joka päivä tehdään myös hoitojuttuja, tosin ei mitään uutta taivaan alla, voinpahan kuitenkin vertailla. Kieli ei ole muodostunut ongelmaksi missään vaiheessa. Omaan päähän on alkanut jäädä sloveeniksi mm. numerot, värit, jotkin fysioterapiassa hyödylliset sanat sekä jo aika monen asukkaan nimet. Ymmärrän myös usein sanoja ja eleitä yhdistelemällä mistä puhutaan. Se että pääsen osallistumaan fysioterapiaan onkin ollut yllättäen kiinnostavin juttu koko aikana. Jaksan vaan ihmetellä, että millä täällä tullaan toimeen. Lähihoitajan palkka on ainoastaan 600 euroa kuukaudessa. Täytyy tehdä taikoja että selviää, en itse asiassa vielä tähänkään päivään mennessä tajua miten se on mahdollista, sillä kaupoissa ruoka maksaa lähes poikkeuksetta verran kuin Suomessa, ainoastaan bussit ja viini menee halvemmalla.

Meille vihjailtiin, että pitäisimme ensi viikolla simppelin esitelmän Suomesta kuvin, sanoin ja musiikilla höystettynä. Olen tietysti jälleen kerran räpsinyt kameralla kuvia asukkaista ja tapahtumista, niistä aijon pitää vielä jonkinlaisen tuokion myös. Viikonlopun alustavissa suunnitelmissa voisi olla luolia, hevosia ja vaellusta, nähtäväksi jää minkälaisen kelin heittää ja saanko päähäni jotain ihan muuta. Tämä on lienee täällä olon kuumin päivä, yli +30 astetta.

---