Maion pasko


Advertisement
Philippines' flag
Asia » Philippines » Negros Oriental » Dauin
December 28th 2012
Published: December 30th 2012
Edit Blog Post

22.12. Korvien testausta uima-altaassa - no bonus

Minä tein refresh-sukelluksen iltapäivällä. Olin aivan hermona ja hoin sitä kaikille. En pystynyt syömään lounasta vaan pyysin laittamaan sen jääkaappiin odottamaan. Enemmän kuin itse sukellusta jännitin valtavia aaltoja. Inhoan aloittaa sukellusta pomppien aalloissa, koska aina menee suolavettä nenään ja suuhun. Ja tietysti jännitin maskin ja regulaattorin irroittamista. Keikuttiin saitille pienellä, järjettömän äänekkäällä purtilolla ja olin ihan jäässä. Sukellus meni hyvin, ei ongelmia ja onnistuin näkemään joitain kivoja juttuja.



23.12 Kts edellinen (J:n osalta)

Minä lähdin aamulla sukeltamaan läheiseltä rannalta, jonne mentiin jeepillä. Edelleen oli hirveät aallot ja oli vaikea edes päästä veteen sukelluskamat päällä. Vedessä piti sitten saada vielä räpylät jalkaan, mikä oli vielä vaikeampaa, vaikka DM yritti tehdä sen mun puolesta ja mun piti vain pysyä jotenkuten paikoillani. Tunsin itseni ihan Bond-tytöksi, kun nousin vedestä sukelluskamat päällä... Oli tarkoitus tehdä toinen sukellus perään ja vaihtaa vain paikkaa, mutta oli niin kovat aallot, että mentiin vasta iltapäivällä toiselle ja se tehtiin peilityyneltä uimarannalta. Se olikin reissun ensimmäinen rento ja rentouttava sukellus, puhdasta nautintoa.



24.12.Maionpasko (eli hyvää joulua filippiineiksi)! Ei ainakaan voi syyttää materialismista, koska meillä ei ollut yhtään lahjaa kenellekään... Koitin taas puristella korvia auki 2,5m syvässä uima-altaassa. Ei tullut taaskaan mitään eli faif lähti taas yksin sukeltelemaan ja mä näin nannyksi chilling arean terdelle. On tullut istuttua kohtuuttoman paljon sohvan laidalla ja varjossa tietenkin. Tai no aurinko ei ole päässyt hirveästi porottamaan ja tuullut on jatkuvasti.

Minä siis lähdin sukeltamaan ja kohteeksi olin toivonut sellaista, jossa ei ole aaltoja. Ainoa aalloton kohta oli sama poukama, josta lähdettiin edellisen iltapäivän sukellukselle. Lähdettiin siis sinne, mutta kohteena oli toinen saitti kuin mikä eilen tehtiin. Tämä oli Cars ja nimensä mukaisesti sieltä löytyi neljä autonromua korallien peitossa. Jaakko oli edellisenä päivänä valittanut, että mun sukellukset on liian lyhyitä, kun kaikki kolme olivat kestäneet vain noin 40 minuuttia ja oli tultu ylös, kun mulla oli vielä paljon ilmaa jäljellä. No, tämän sukelluksen opas sitten vetikin 72 minuuttiin... Oli ihan hieno saitti ja oli kiva sukeltaa Jenniferin kanssa, joka on hauska ja rento tyyppi, sukeltanut työkseen, joten hyvässä seurassa olin. Aurinko paistoi ja oli kaikin puolin oikein onnistunut jouluaattosukellus. Mentiin paikalle isolla veneellä, vaikka meitä oli vain kaksi ja henkilökuntaa tarvittiin meidän roudaamiseen yhteensä 6! Takaisin tullessa oli taas hirveät aallot. Iso vene ei pääse rantaan asti, vaan pitää vaihtaa pikkupaattiin. Aallot olivat niin isot, ettei pystytty astumaan veneestä toiseen. Jennifer sanoi, että meidän pitää uida pikkuveneeseen, onko se mulle ok. No, ei se nyt kovin ok ollut! Jennifer tsemppasi kovasti ja yritti luoda supernaiset-fiilinkiä, mutta ei se oikein purrut muhun. Jennifer meni ensin ja siellä oli jo kaks tyyppiä vedessä mua vastassa ennen kuin uskalsin hypätä. No eihän se lopulta ollut hirveää, mutta ajatuksena ei ollut kovin miellyttävä hypätä isoihin aaltoihin keskellä merta ja yrittää tähdätä pikkupurtilon portaisiin.

Oltiin päätetty taas lähteä illaksi kaupunkiin,tällä kertaa ihan oikean auton kyydissä. Tarkoituksena oli mennä siihen samaan Hayahayn kalaraflaan, mutta ne olikin yllättäen kiinni. Sitten mentiin toisen hyvän raflan eteen ja sielläkin oli vain pimeät valot vastassa. Lopulta päädyttiin klo 17.45 yhden hotellin, Amontillado, ravintolaan. Hekin sulkisivat seitsemältä, mutta lupasivat ottaa vielä tilauksen sisään. Vartti meidän jälkeen tulleille ei luvattu enää kuin pizzaa. Meille kelpasi grillattu squid (vihdoinkin!!), chicharrones (eli leivitettyä ja paistettua possun läskiä), kampasimpukat valkosipulilla, valkosipuliriisi, paahdettu possun potka ja vielä yksi pöydässä kuumalla levyllä paistunut paikallinen versio pyttipannusta. oijoi... hyvää joulumieltä siis tuli koko mahan edestä. Ja niin kuin Suomessa, jouluruokailu oli ohi alle tunnissa...



Paikalliset ovat aika jouluhulluja ja viettävät sitä juuri 24.12. Illalla klo 22 menevät kirkkoon ja sen jälkeen alkaa sapuskointi. Ennen joulua on jokaisella kylällä ja korttelilla omat pikkujoulunsa, joka kuuluu kauas. Bassosta ei säästellä. Hittinä on tänä vuonna ollut Gangnam, jota oltiin kuulemma vedetty joulukirkossakin kuoron ja tanssityttöjen voimin 8) Valitettavasti sitä ei päästy näkemään.

Todellisen pikaruoan jälkeen (oltiin syöty klo 19) lähdettiin Robinsonsin ostariin hakemaan vielä jätskit ja Lilin vaippoja. Oltiin vähän huolissamme kun Lili oli melkoisen kuuma ja itkuinen paluumatkalla. Onneksi alkoi kuitenkin viilentyä ja taisi olla nälkä/janokin eli ei kai siinä mitään kummempaa ollutkaan. Mentiin melkein heti nukkumaan kun päästiin huoneeseen.





25.12. Tänään oli sitten kaikkien muiden vuoro juhlia joulua. Paikalla muutama jenkki, brittejä sekä ausseja ja pari sveitsiläistä. Päivään sisältyi jouluaiheinen leffamaraton chillausalueella, joka teki välillä Lilin päiväunille saamisen vaikeaksi leffojen äänien takia. Kun faif sukelsi, niin mä katsoin Tim Burtonin Nightmare before christmasin sekä jonkun yllättävän hauskan 80-luvun Christmas Storyn. Koitin faiffin sukelluksen jälkeen taas korvia altaalla. En sukeltanut tällä kertaa suoraan pohjaan vaan otin sukelluskamat päälle ja menin niin hitaasti kuin vain voi. Tein neljä testiä ja kahdella kerralla sain korvat auki, joskin aika tiukkaa teki. Kovin väkivaltaisesti kun korvia ei voi pakottaa auki... Saman tien bookattiin sukellus ja omistajaperheen kakkosnanny Michelle, jolle sitten jätettiin Lili pariksi tunniksi. Annettiin kovasti ohjeita, joihin nanny vain nyökkäili, emmekä olleet ihan vakuuttuneita, menikö viestit perille. Sanoin, että on just syönyt, eikä tarvitse syöttää sillä aikaa kun ollaan pois, mutta oli sit kuitenkin syöttänyt ja puklua tuli sitten sen mukaisesti. Ja loppu maito oli tietysti kivasti repussa lämpimässä...



Mentiin sukelluskeskuksen eteen eli house reefille, joka on todella hieno virtasukellus. Pääsin nauttimaan siitä jo vuosi sitten. Mentiin kamalaa meteliä pitävällä veneellä maks 5min matka sukelluksen aloituskohtaan, jossa mun oli tarkoitus tehdä pari harjoitusta ennen sukelluksen aloitusta. Edellisestä sukelluksesta on jo yli vuosi eli perusjuttuja koitettiin eli maskin ja regulaattorin poistaminen sekä tasapainoilua. Harjoitukset tehtiin 2,5m syvyydessä ja sekin teki jo hankalaa. Lähdettiin siitä sitten jatkamaan sukellusta ja yksinkertaisesti korvat eivät vain auenneet 5m jälkeen. Kävin 7metrissä ja sitten oli vain pakko puhaltaa peli poikki. Faif odotteli pohjalla kun DM Jun tuli huitomaan veneen paikalle mua varten. Mä siis lähdin siitä pois kämpille ja faif jatkoi sukellusta. Sukeltamiseen liittyy sanonta: there is no such thing as a bad dive. Tästä olen kyllä vähän eri mieltä, joskin tuntui kuitenkin hyvältä päästä edes hetkeksi veden alle.

Illalla oli iso jouludinner, johon kaikki vieraat tulivat ja oli tosi mukava tunnelma. Roasted turkey with gravy ja kaikenlaista muuta brittiläistä härpäkettä kuten Yorksire pudding. Jälkkäriksi vielä juustokakkua. Oli kyllä erittäin hyvää. Jokaisella paikalla oli lahja eli ihan lahjatonta joulua ei sitten vietettykään. Minä sain värikynät ja väritystehtäviä ja faif loistavan pelin. Menevät ehkä Lilianin käyttöön myöhemmin. Lilianille roikkui kuusessa sukka, josta paljastui nallekarhu. Ruuan jälkeen faif lähti nukkumaannettiin kovasti ohjeistuksetn Lilianin kanssa ja mä jäin vielä polttelemaan sikaria. Illan viimeisenä "joulu"leffana oli Die Hard, joka kieltämättä sijoittuu ajallisesti jouluun. Muuta jouluista siitä on vaikea hakea. Rare exports oli myös tarjolla, mutta sen katsominen taisi jäädä seuraavaan jouluun.



Nukkumaan mentäessä sain vielä viestiä veljeltä, että taas on joku taifuuni tulossa kohti. Me ei oltu kuultu asiasta mitään ja kyseessä oli vain 1-luokan taifuuni, joten mentiin huoletta nukkumaan.



26.12.

Tänään oli tarkoitus lähteä sukeltamaan Apon saarelle, joka on vajaan tunnin merimatkan päässä. Se on aivan uskomaton paikka ja vielä paremmaksi tekisi aivan upea ja aurinkoinen päivä. Meri oli aivan tyyni, aurinko paistoi eikä tuullut juuri yhtään. Ensimmäinen superpäivä tällä lomalla! Pakattiin sukelluskamat ja lähdettiin aamupalalle. Nannyn oli tarkoitus tulla klo 8 ja sukellukselle lähdettäisiin klo 8.30. Olin päättänyt lähteä reissulle oli korvat kunnossa tai ei. Ja ainahan voisin lukea veneessä kirjaa ja käydä snorklailemassa jos korvat eivät toimisi. Oli melkoinen antikliimaksi, kun meille kerrottiin, että reissu on peruuntunut taifuunin takia. Filippiinien viranomaiset olivat pelästyneet aiemman taifuunin tuhoja ja ylireagoivat todella isosti! Koko alueelle oli annettu kielto, ettei yksikään vene saa lähteä merelle. Voi helv... Ulkona aivan tyyntä ja upea keli ja itse taifuunikin oli jo satojen kilometrien päässä Palawanin saarella.



Faif lähti sitten kahdelle rantasukellukselle autolla ja mä jäin tutuksi tulleelle sohvalle leikkimään Lilin kanssa. Apo siirrettiin seuraavaan päivään kuten myös nanny. Alkaa todella näyttämään pahalta mun sukellusten kanssa. Enää yksi kokonainen päivä ja sitten toinen aamu jäljellä eli käytännössä on mahdollista tehdä 4 sukellusta jos korvat toimii. Ei ihan suunnitelmien mukaan. Mut on kuitenkin ollut kiva hengailla Lilin kanssa ja faif on kuitenkin päässyt tekemään ihan ok määrän sukelluksia.

Jätin Lilin kerran hetkeksi vahdittavaksi kun pulahdin pooliin virkistäytymään nopeasti. Faif tuli takaisin klo 13. Sitten lounasteltiin ja sain otettua päikkäritkin. Juuri äsken tulin snorklaamasta. Oli aika kivoja juttuja heti rannassa, Lion fishejä, nudibrancheja, razorbladeja, triggereitä jnejne. Täällä on myös kuumia lähteitä ja snorklatessa erityisesti huomaa kun heti pinnan alla on noin 20cm sumunkaltainen kerrostuma lämmintä vettä. Aika mystisen näköistä.



Illaksi meidät pyydettiin parin britin ja yhden jenkin seuraksi kaupungille illalliselle. Mentiin todella kivaan kanaraflaan, josta tosin sai kaikkea muutakin. Yhdessä nurkassa kökötti tyyliin sopivasti kana lasikopissa ja nokki jyviä. Onneksi sitä ei ainakaan tänä iltana roudattu kenenkään pöytään. Tilattiin pöytä täyteen eri juttuja (jee, taas sizzling squidia). Lilian käyttäytyi taas todella kiltisti ja vasta ihan lopussa väsyi ja alkoi huutaa, mutta sekin laantui kun sai tutin suuhunsa ja pääsi lepoasentoon. Koko taksimatkan hän sitten nukkui ja heräsi kun päästiin perille. Oli muuten taas loistavat green mango, yellow mango ja coconut -mehut. uijui...

Kun tultiin takaisin majoitukseen istuttiin vielä lasilliset terdellä ja puhuttiin paskaa. Oli tosi kiva ilta! Uni tulikin sitten nopeasti..

27.12. Torstai

Tänään aamulla Lili heräsi syömään jo klo 5.30. S nosti hänet meidän väiin ja yritti vielä nukkua imetyksen jälkeen, mutta Lilian raapi ja hakkasi häntä selkään tauotta. Kasilta piti olla brekkarilla ja nanny oli luvannut tulla myös kasilta. Annettiin vielä nannylle ohjeita ja painotettiin, että hanavedellä ei saa pestä mitään ja maito pitää laittaa heti jääkaappiin. Hieman epäillen suhtauduttiin, miten mahtoi mennä ohjeet perille ja vähän jännitti, iskeekö ripuli... Minä sain jonkin lääkkeen korviini ja ainoa ohjeistus oli " you are not allowed to use heavy machinery after taking this pill". No ei ollut tarkoitus, mutta kyljessä luki extra strong... Kuulemma on auttanut kaikille tähän asti.



Vilkutettiin Lilianille, joka katseli terassilta nannyn sylissä, ja hypättiin veneeseen. Päivä oli taas kaunis ja matka saarelle sujui hyvin. Mukana reissulla oli pari jenkkiä, aussiperhe ja sveitsiläiset. Aika hiljaista sakkia kokonaisuudessaan... No, paitsi aussien käsittämätön mongerrus. Perille päästyämme menimme ekaksi paikan "parhaaseen" sukelluspaikkaan. Mä pääsin pinnan alle nipin napin ja meinasin jo lopettaa kun olin 7min ährännyt alle viiden metrin syvyydessä. Yhtäkkiä korvat aukesivat ja tehtiin ihan mieletön sukellus faiffin kanssa. Olin niin superiloinen kaikesta mitä veden alla tuli vastaan. Kilpikonnia, merikäärmeitä, skorpionikala ja aivan mielettömän upea korallialue, joka loisti auringonvalossa. Aivan mahtavaa. Jäätiin vielä lopuksi kahdestaan veneen ympärille kun muut nousivat jo ylös. Kiitos pillerille, länsimaiselle lääketieteelle ja varauksella myös mahdollisille eläinkokeille...



Oletin, että 2 jäljellä olevaa sukellusta menisivät samalla kaavalla, mutta kummallakaan kerralla en päässyt reilua kahta metriä syvemmälle, kun jo tuntui, että joku tunkisi neulaa aivoihin korvan kautta. Ei siis ollut mitään järkeä riskeerata kuuloa eli nousin molemmilla kerroilla takaisin veneeseen. Ekalla kerralla meinasin vielä jäädä potkurin silpomaksi kun ylimenevä vene ei nähnyt meidän ilmakuplia (oltiin alle 2 m syvyydessä ja vene meni juuri meidän yli). Mä sitten lueskelin kirjaa veneessä kun faif nautti sukelluksista. Olin suunnitellut tekeväni vajaa 20 sukellusta tällä reissulla ja nyt sain tehtyä yhden! No yksi on enemmän kuin ei yhtään eli lopulta olin tyytyväinen jopa tähän. Sattui myös olemaan aivan paras sukellus mitä faif täällä sukelsi. Silti on ollut tosi kivaa ja rentouttavaa hengailla Lilin kanssa ja kun faif on päässyt sukeltamaan hyvin, niin mikäpä tässä on lomaillessa... Käytin tänään uskomattoman paljon aurinkorasvaa veneellä ja vedin itseni silti aivan hummeriksi. Yritin myös vältellä aurinkoa, joka ei sitten ilmeisesti kovin hyvin onnistunut.



Noin 17.30 oltiin käyty pikana suihkussa ja mentiin hakemaan Lili. Veneeseen oltiin saatu viestiä, että Lilin ruoka on loppu! Häh! Oltiin pakattu reppuun 6 desiä maitoa, minkä todellakin piti riittää, mutta toisaalta reissu kesti vähän kauemmin kuin arviotiin. Tai sitten nanny oli ottanut aika vakavasti sen, ettei säilö maitoa vaan heittää loput aina pois. Olivat tonkineet meidän huoneen ja löytäneet onneksi vielä yhden maitopurkin. Kaikki oli mennyt tosi hyvin ja Lilian oli ollut ihan tyytyväinen koko päivän, ainoastaan ennen puolen päivän päikkäreitä oli itkenyt. Kun nanny lähti, niin kävi aivan kierroksilla ja alkoi heti huutaa kurkku suorana ja sitä kestikin sitten puolisen tuntia. Oli ilmeisesti tosi poikki, kun oli ollut aika touhuntäyteinen päivä omistajaperheen lasten ja heidän muutaman kaverin kanssa. Syötiin dinneri ja pikkuhiljaa Lili rauhoittui myös. Matkan ekat kilarit tuli siis vasta tänään... Oli henkisesti vaikeaa jättää noin pieni hoitoon ja samalla tulin miettineeksi, että puolta nuorempia eli 3kk ikäisiä jätetään ympäri maailmaa ihan kokopäiväiseen hoitoon kun äidit menee töihin. Tuntuu aika rankalta...

28.12. Perjantai



Tänään olis vielä voinut tehdä pari sukellusta aikaisin aamulla, mutta J ei halunnut mennä enää edes yrittämään eikä muakaan oikein kiinnostanut. Ensinnäkin väsytti eiliset sukellukset ja Lilianin aikaiset aamut. Toiseksi täällä ei todellakaan ole sellaista draivia päällä sukellusten suhteen. Paikalliset sukellusoppaat ei ole kovin ammattitaitoisia, eivät etsi eivätkä näytä paljon mitään juttuja eivätkä vaikuta itse kovin innostuneilta sukeltamisesta tai eri juttujen bongaamisesta. Yleensä keskuksissa tarjotaan porukalle kolme sukellusta päivässä, mutta täällä saa olla kyselemässä, että pääseekö huomenna mahdollisesti sukeltamaan. Illallispöydässä kukaan ei puhu sukeltamisesta vaan kaikesta muusta. Paikasta kertoo kyllä jotain se, että mä olen sukeltanut täällä joko yksin tai sitten porukassa, jossa kaikki on ihan vaikuttuneita mun sukellusten määrästä ja siitä, että mulla on sukellustietokone... Eikä sitä paitsi ole niin kiva sukeltaa ilman Jaakkoa, kun ei ole ketään kenelle voi näyttää jotain siistiä, minkä löytää tai puhua siitä sukelluksen jälkeen. Parilla sukelluksella oli kiva buddy, saksalainen Constance ja toisella Jennifer.



Oli jätetty Dumaguete-retki viimeiseen päivään, mikä oli kyllä virhe, koska tänään oli järjettömän kuuma päivä! Aurinko porotti aivan armottomasti. Saatiin kyyti Timiltä ja Lilian nukahti autoon, vaikka kyyti oli tosi pomppuista ja oli kuuma. Ekaksi katsastettiin kirkko ja keskusaukio ja oltiin jo ihan hiessä. Panikoitiin myös, että Lilian saa aurinkoa ja yritettiin peitellä häntä ja käännellä rattaita niin, ettei aurinko paista. Oli aika tuskaista ja hankalaa meininkiä. Oli vain ihan järjettömän kuuma! Käveltiin markkinoiden läpi ja äkkiä ekaan kahvilaan/ravintolaan. Kaupunkikierros jäi siis aika lyhyeksi... Oli tarkoitus mennä myös hierontaan, mutta jotenkin meni maku siitäkin, kun oltiin niin hiessä. Otettiin pedicab HayaHayhin ja tällä kertaa mentiin sisätiloihin, jossa olikin huomattavasti mukavampaa kuin edellisellä kerralla terassilla baarin puolella. J tilas pöydän täyteen: juustokuorrutettuja ostereita, katkarapuja, taskuravun, kalan vatsaa, kokonaisen grillatun kalan, possun vatsaa, paikallisen merieläväerikoisuuden, valkosipuliriisiä ja mango- ja kookospirtelöt. Kaikki oli aivan sikahyvää! Lilian nukahti alkukitinöiden jälkeen ja antoi meidän loputa syödä rauhassa. Ruuan jälkeen otettiin pedicab kämpille ja Lilian nukahti tähänkin kyytiin taas alkujännityksen jälkeen. Melkoinen reissutyttö, pitää sanoa!



Liquidissä chillailtiin hengailualueella ja pulahdettiin uima-altaassa. Laitettiin Lilian iltapäikkäreille, mutta hän ei herännytkään, kun piti lähteä illalliselle, vaan käkisi vähän, kääntyi kyljelleen ja jatkoi unia. Nyt hän on nukkunut jo kolme tuntia, joten pahasti vaikuttaa yöunilta nämä. Tarkoittanee sitten sitä, että herää klo 03 tai viimeistään 04. No, onpa ainakin aikaa pakata kamat...

Advertisement



Tot: 0.08s; Tpl: 0.015s; cc: 10; qc: 24; dbt: 0.0548s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1; ; mem: 1.1mb