Bundin muistelua ym


Advertisement
India's flag
Asia » India » Rajasthan » Chittorgarh
March 12th 2009
Published: March 12th 2009
Edit Blog Post

Tanaan ei ole ollut kovinkaan hyva elektroniikkapaiva. Ensin puhelimestani hajosi naytto, vaikka en edes mitenkaan tiputtanut sita. Sitten kun olimme juuri asettuneet mukavasti katsoaksemme Karvinen elokuvaa, hotellistamme katkesi sahkot. Nyt sitten taas tietokone tilttailee ja tekstini katoavat jalleen cyberavaruuteen. Muutenkaan ei ole ollut onnen paivani, silla unohdin monia vaatteita edelliseen majapaikkaamme ja niveltulehdus meinaa iskea.

Bundia jai kylla kova ikava! Se oli todella tunnelmallinen kaupunki. Siina missa monet muut intialaiset kaupungit ovat rauhattomia, Bundi oli elavainen. Vakea ei ollut niin paljon, etteiko kaduilla olisi kuitenkin paassyt etenemaan.Holia edeltavana paivana meilla tosin oli vaikeuksia paasta pyorinemme ulos kaupungista. Paraateja oli tuolloin joka puolella. Odotimme ensin puoli tuntia, etta eras muslimien kulkue menisi ohitsemme. Sitten ajattelimme ovelasti kiertaa eraan pikku kujan kautta, ettemme jalleen tormaisi tuohon kulkueeseen, mutta pikku kuja johtikin kietotieta takaisin paatielle missa paraati jatkoi matkaansa. Bundissa oli erikoista, ettei paateita ollut kuin muutama. Monet pikku kujat olivat umpikujia ja poikkikatuja ei ollut juuri ollenkaan. "Vanhan kaupungin" tunnelma oli Bundin parhaita puolia. Delhissa petyin sen vanhankaupunginosaan. Mielestani se ei juuri ollenkaan poikennut monista muista intialaisista kaupungeista, se oli ihan normi Intiaa. Ei sellaista oikeasti hienolla tavoin vanhan nakoista ja kunnostettua kuin monet eurooppalaiset vanhojen kaupunkien osat. Bundissa oli kuitenkin paljon tuollaista tyylikasta vanhaa! Kaupungin lapi kulki vanha korkea kivimuuri ja valilla se muodosti pyoreita torneja, kuten satukirjojen linnoissa.

Holista viela sen verran, etta se oli oikeasti hauska juhla. Monet olivat varoitelleet, etta se voi olla lansimaisille vahan liiankin riehakas. Vietimme sita kuitenkin hyvassa seurassa, jossa osattiin ottaa ilo irti, mutta myos kayttaytya. Kaduilla tuli kieltamatta pari tilannetta, joissa intialaiset nuoret miehet innostuivat halimaan minua ja erasta sveitsilaista tyttoa vahan liikaakin. Mutta kaikki niissa bileissa, missa paasaantoisesti olimme, olivat herrasmiehia. Se minua jai hieman ihmetyttamaan, etta naiset eivat juurikaan ottaneet osaa holiin. Ehka osa heista juhli perhepiirissa, silla myohemmin nain ainakin eraan tyton naaman olevan aika punainen. Mutta kaduilla tai bileissa heita ei nakynyt. Mita nyt eras muori osallistui sen verran, etta heitteli vetta, mista viimeksi kerroin.

Oli hyva, kun viela illalla kavimme tuossa bileguesthousissa, ja eras paikallinen mies kyseli Kallelta miten han oli saanut naamansa puhtaaksi. Eikohan hanen olisi monet holit nahneena pitanyt olla asiantuntija. Itse asiassa Kalle joutuikin ottamaan toistakymmenta suihkua ja silti hanen hiuksiinsa jai punaista varia. Han jopa joutui leikkeleen pois vaalean punaisia kutrejaan. Itsellani oli ollut sen verran hyva tuuri, etta olin saastynyt pysyvammilta vareilta. Vareja oli nimittain kahdenlaisia! Itse olin erehtynyt ostamaan jotain synteettista varia, joka ei lahtenyt mitenkaan pois, kun silla kadet ehdimme tahria. Sitten tajusin nakata sen pois. Jatin sen kuitenkin sinne guesthousin poydalle ja nahtavasti joku oli ilman parempaa tietoaan ominut sen itselleen. Luulen, etta tuosta minun varijauhepussistani johtui, etta monet eivat tuossa bilepaikassa saaneet naamaansa puhtaaksi. Toiset varit lahtivat paljolti jo puistelemalla pois ja viimeistaan pienella hankaamisella, nama olivat selvastikin luonnonvareja.

Viimeksi uhkailin, etta pysyisin nyt vahan aikaa erossa tasta blogista. En nyt sitten kuitenkaan malttanut! Pakko oli muutama rivi kirjailla. Saa nyt nahda miten saan taman lahetettya, jos sivut taas tilttaavat, saatan oikeasti saada tarpeekseni. Tasta paikasta, jossa nyt olemme vain sen verran, etta meilla on loistohotelli, jossa upea puusisustus, sohva ja jopa tapettia seinissa. Muuten tama Chittogarh kaupunki ei nayta kovin kummoiselle. Olemme nytkin polyisen moottoritien varressa, jossa busseja kaahaa ihmiset katoillaan ja rekat nostattavat hiekkaa ilmaan.

Advertisement



Tot: 0.19s; Tpl: 0.01s; cc: 7; qc: 44; dbt: 0.145s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1; ; mem: 1.1mb