Kaukana, mutta ei poissa

---

Paljon on taas vettä virrannut Kauneuskanavassa sitten viime tekstien. Suomessa on ilmeisesti ensi lumet tihkutellut. Tai no, 'tihkutella'-verbistä jokainen voi päätellä, että kyseessä on todennäköisesti ollut ainoastaan veden sekaista lunta. Täälläkin on kovasti syksyä pukannut: Pilvisinä päivinä lämpötila nousee ainoastaan 22 asteen hujakoille. Välillä on tuulista ja sataa. Onneksi useimmiten vielä kuitenkin paistelee aurinko, vaikka senkään teho ei tosin enää sama ole. Mutta älkää huoliko, yritän pärjäillä tämän syksyisen masentavan kelin kanssa! :D

Mitäs viimeisen kuukauden aikana on tapahtunut.. valitettavasti pari tenttiä, muutamia harjoitustöitä, sairastelua viime viikolla, lukemattomia tunteja kiinan kirjoitusmerkkejä piirrellen ja tuskastellen. Pääasiassa elämä on siis ollut arkea ryyditettynä muutamilla satunnaisilla irtiotoilla. Rahankäyttö on ollut kontrolloidumpaa ja kaikella tällä tähdätään siihen, että joulukuussa elämästä voidaan ottaa kaikki irti. Tosin jo marraskuun lopussa on tarkoitus lähteä valloittamaan koillis-Aasian korkein vuori, Mt. Kinabalu, tuonne Malesiaan Borneon saarille. Lennot on jo buukattu ja majoitukset varattu, joten perua ei voi.

- - - - - - - - -

Eräässä Tuusulan traagisessa uutisoinnissa mainittiin peili, jolla poliisin erikoisjoukot katsoivat rakennusta vyöryttäessään kulmien taakse. Moinen peli minullakin on ollut - isän puustatekemä periskooppi. Sillä kelpasi kurkkia. Samassa Kesäläntien autotallissa on alkunsa saanut myös ainakin lukemattomat puiset keihäänheittokeihäät, korkeushyppytelineet, puujalat ja jousipyssy, joka ei kyllä tainnut toimia täydellisesti. Yllättäen sitä kaikista lapsuuden lahjojen seasta muistaa nuo isän omin käsin puusta tekemät. Ehkä tässä materialistisessa maailmassa lahja, jonka eteen on nähty vaivaa, on silti se paras ja lämmittävin.

Vaikka tätä isänpäivää ei juhlita kakkukahvien merkeissä, niin ensi vuonna meillä luultavasti taas juhlitaan. Silti Suomessa on perheitä, joissa isänpäivä ei muutu koskaan ennalleen. Hong Kongista asti voi toivottaa hyvää isänpäivää, mutta Suomessa on ainakin yksi isä, joka ei voi enää edes kysyä "miksi?" - vaikka varmasti haluaisikin.

Hyvää isänpäivää!

---