Cartagena de Indias

---

Aikainen herätys Maracaibossa ja pitkä odotus

Maracaibosta matkan oli tarkoitus jatkua aikaisin aamulla - lähtö Cartagenaan piti olla klo 5. Asemalla piti olla jo 4:30 joten ei muuta kuin ajoissa sitten klo 4 matkaan. Aamutuimiin ei asemalla paljon elämää näkynyt ja epäilimme olimmeko edes oikeassa paikassa - hiljalleen kuitenkin paikalle ilmestyi lisää väkeä aamun valjetessa. Paljastui kuitenkin, että bussi olisi selvästi myöhässä ja matkaan Maracaibosta pääsimme lopulta 2 1/2 tuntia myöhässä. Edessä oli vielä 13 tunnin bussimatka joten saapuisimme Cartagenaan vasta myöhään illalla. Onneksi kuitenkin hotelli oli varattuna joten siitä ei huolta. Bussi oli tullut Caracasista asti ja alkumatkassa oli ollut jotain tietöitä jotka olivat viivyttäneet matkaa.

Rajanylitykset Kolumbiaan sujuivat varsin helposti. Tällä kertaa lisämausteena oli vielä Venezuelan lähtöveron maksaminen joka tapahtui omalle luukulleen - ja joka paikkaan tietenkin jonotettiin erikseen. Kolumbian rajatarkastus oli kuitenkin poikkeuksellisen sujuva, kaikki oli koneellistettu ja biopassit luettiin näppärästi suoraan järjestelmään. Venezuelan ja Kolumbian välisen rajan ylityksestä on varoiteltu paljon ja kirjoituksia riittää siitä miten vaikea se on - meillä nyt ei kerta kaikkiaan ollut mitään ongelmia ja muodollisuudet sujuivat suorastaan nopeasti.

Reitti kulki Santa Marthan kautta ja ajoimme kauniin Tayronan kansallispuiston läpi. Rannat olivat jälleen upean näköisiä, nyt vaan emme enää ehtineet jäädä niitä ihastelemaan. Cartagenaan saavuimme myöhään illalla pimeän jo laskeuduttua. Kaupungista ei ensi näkemältä osannut muuta sanoa kuin että jälleen kerran yksi aivan valtava ja sekava kaupunki, toivottavasti vanha osa sitten osoittautuisi kaikkien kehujen veroiseksi. Taksilla löysimme hotelliimme kätevästi ja paikka osoittautui kyllä erittäin mukavaksi.

Cartagena de Indias ja Centro historico, väriä, valoa ja upeita taloja

Cartagena de Indias on kolmen täysin erilaisen maailman yhdistelmä - vanha espanjalaisvaikutteinen Centro, uusi Boca Grande joka lähinnä tuo mieleen Miamin pilvenpiirtäjät ja rantakadut ja ’normaali’ kaupunginosa joka muistuttaa täysin mitä tahansa Latinalaisen Amerikan suurkaupunkia. Me olimme majoittuneet vanhaan historialliseen keskustaan joka on pienten idyllisten kujien sokkelo kauniine ja värikkäine vanhoine taloineen ja parvekkeineen.

Vanhasta kaupungista on oikeastaan ihan mahdoton sanoa yhtään mitään - kuvat puhukoot puolestaan. Kirjoituksissa usein näkee arvuuteltavan että mikä olisi tämän maanosan kaunein kaupunki - ehdokkaina juuri Cartagena ja vaikkapa Perussa sijaitseva Cusco. Kaupungit ovat hyvin erilaisia, toinen sijaitsee Karibian rannalla ja toinen Andien ylängöllä, kummallakin on siis oma viehätyksensä. Meidän arviomme kallistuu kyllä Cartagenan puolelle, kaupunki on kyllä suorastaan lumoavan kaunis. Kolumbia on yleensäkin osoittautunut Venezuelan jälkeen huomattavan siistiksi - roskaamisesta ja likaamisesta saatetaan rangaista kovillakin sakoilla ja paikat näyttävät kyllä olevan varsin siistejä (joitakin nähtyjä törkyisiä rantoja lukuun ottamatta). Cartagena oli kyllä tässä suhteessa vielä ylitse muiden, kaupungin kaduilla ei kyllä roskaan ja likaan oikeastaan törmännyt.

Suurin osa historiallisen keskustan alueella olevista rakennuksista on erittäin hyvässä kunnossa. Sekaan mahtui joitakin vähän räppäisempiäkin taloja joita kylläkin sitten myös näytettiin kunnostettavan. Yleisesti ottaen kaikki oli varsin hyvin hoidettua. Talojen seinustoilla ja parvekkeilla kasvaa usein valtavia bougainvillejä ja muita köynnöksiä ja kukat näyttivät olevan ehkä sadekaudesta johtuen hyvin kukassa ja vehreinä. Eipä olisi voinut parempaa edes odottaa.

Lähes joka iltapäivä satoi oikein kunnolla, kuurot eivät kestäneet mitenkään kovin pitkään mutta olivat kyllä sitten sitäkin rankempia, eli ulos ei oikein ollut asiaa sateella. Lämpötila pysyi sateesta huolimatta koko ajan korkealla ja etenkin keskipäivällä ulkona liikkuminen tuotti kyllä suorastaan suunnattoman hikimäärän. Korvat pääsivät hieman kärventymään, muuten onnistuimme kyllä välttämään valkoisen nahkamme polttamisen.

Vanhassa kaupungissa itsessään oli nähtävää lähinnä kaupunkia kiertävät komeat muurit ja siihen rakennetut vartiotornit. Muurilla pystyi kävelemään pidemmänkin matkan mutta kovassa auringossa oli parasta pysytellä vähän suojassa. Muuri ympäröi lähes koko vanhan kaupungin ja siltä on myös hyvät näkymät sekä merelle että uuteen kaupunkiin, Boca Grandeen.

Päivät kuluivat kaupungin pieniä katuja ja kujia vaellellessa ja iltaisin istuskelimme muutamissa katukahviloissa. Päätimme myös pistäytyä kaupungin ehdottomasti hienoimmassa iltapaikassa, Cafe al Maressa joka sijaitsee kaupungin muurilla, yhdessä sen leveimmistä kohdista. Baarista on tietenkin loistavat näkymät merelle ja vanhan kaupungin iltavalaistukseen. Illalla sattui kuitenkin satamaan joten iltavisiittimme jäi vähän lyhykäiseksi.

Vanhasta kaupungista emme poistuneet oikeastaan kertaakaan, vain lähtiessämme jälleen seuraavaan kohteeseen lentokentältä. Kauniissa vanhoissa taloissa ja kaduissa riitti sen verran ihastelemista, ettei ympäröivä muu kaupunki oikein jaksanut kiinnostaa. Eipä olisi osannut etukäteen arvata, että lukemattomien suurten ja epäviihtyisien kaupunkien joukosta löytyisi tällainen todellinen kaunotar jonka lumoavat näkymät jäävät mieleen varmasti pitkäksi aikaa. Ja saattaapa olla, että eräälle matkaajalle tästä vaikka tulisi vielä eläkepäiviksi uusi majapaikka, siihen malliin niitä asumuksia tutkailtiin.

Cartagenasta matka sitten jatkui vähän pidemmän etapin verran lentäen suoraan Medelliniin ja siitä kohden Eje Cafeteroa - Kolumbian kahvialueita.

---

Photos

Cartagenan kauniita katuja
Hotellimme vastapäätä näytti tältä

Kivaat parvekekukat
Onkohan kukkia tarpeeksi?

Kuja
Näitä pieniä katuja risteili vanhassa kaupungissa

Ikkunoiden edessä on usein kalterit
Onneksi kylläkin kovin kauniin väriset tässäkin.