Foz de Iguazu ja putousten jylinaa

---

Jolleivat jalat nailla reissaajilla ole huomenna kipeana niin tama juhannus on mennyt ihan hukkaan! Otimme aamutuimaan bussikyydin Argentiinan puolelle ja menimme katsomaan, kuulemma parempaa nakoalaa, Iguazun putouksista. Paivasta muodostui aikamoinen kuntoilu kun kavelimme eri reitteja ylos ja alas ja kuvasimme sinansa vaikuttavan nakoisia vesimassoja. Aina valilla mietimme koto-Suomen juhannuskokkoja, joita sytyteltiin samoihin aikoihin kun kastuimme putouksen vesisumussa.

Putoukset koostuvat periaatteessa tai ainakin nain kuivana aikana kahdesta osasta, joissa toisesta on kuva vierella. Ylimaaraista rahaa taskuissaan pitavat (lue: ei koske reppureissaajia) voivat halutessaan maksaa 36 euroa per henkilo ja tuolloin he paasevat kahdella 225 hevosvoimaisella (lue: voimaa riittavasti elikkas jotakuinkin 450 hevosta) Yamahan peramoottorilla varustetulla kumiveneella nautiskelemaan erityisesti meillekin - vielapa kohtuullisen painokkaasti - markkinoidun putousten muodostaman tihkusateen alle kylmaan suihkuun. Saman elamyksen tosin ei-insinoori-matkalaisemme on tosin kohdannut jokaisella kerralla yrittaessaan kayttaa hotelliemme suihkuja - insinoori on kylla paassyt nauttimaan lampimasta vedesta, koska on ymmatanyt kaantaa paikallisen "koneen"ON-asentoon. Toinen vaihtoehto kokea sama elamys - ehkapa jopa hieman autenttisempana - on ottaa 9 hv:n Yamahan peramoottori ja noin nelimetrinen puuvene ja pyrkia Ruotsiin vasta-aallokossa (PS. mukaan haluavilta EI perita maksua).

Tullimuodollisuuksista on myos pakko kirjoittaa kun nainkin katevasti paasemme majapaikastamme paikallisbusseilla noin 80 centilla toiseen maahan visiitille. Aamulla bussi kaasutti vain eteenpain Brasilian tullivianomaisten kohdalla ja merkinnat otettiin passiin vasta Argentiinalaisilta virkaveljilta. No, mietimme, etta tokkopa tuo kuski ekaa kertaa on reittia ajamassa ja vietimme yllakuvatun mukavan juhannuksen putouksilla. Takaisin tullessa huomasimme ensin, etta molemmille meille oli Argentiinassa lyoty passiin huomisen paivan leima ja tasta syysta Hannalla on kahden tullivirkailijan vahvistamana (takaisin tullessa toinen virkalija oli kylla hieman jo hamillaan ja tarkisteli kalenteriaan tovin), etta Argentiinassa ollaan oltu la 24.6. ja Hannulla virkaintoisempi paluumatkan naisvirkailija itsepaisesti pani passiin leimat, etta maahan on menty lauantaina, mutta sielta on palattu perjantaina 23.6. Saa nahda mita sanoo tullimies kun haluamme parin paivan paasta yrittaa Argentiinaan uudestaan. Tai kun huomenissa menemme Paraguaihin! Mutta kuten paikalliset sanoisivat: "tranguillo" (?) eli otetaan rennosti.... No sitten viela saimme pari ylimaaraista sydamenlyontia kun paluubussimme pysahtyi myos Brasilian puolen tullin ovella ja olimme jo ihan varmoja, etta nyt karahdamme laittomasta maasta poistumisesta, mutta pysahtymisen tarkoitus olikin vain kayda pyyhkimassa kengat markaan punaiseen matonriekaleeseen. Ilmeisesti siemenien kulkeutumisen estamiseksi. Sai siina taas holmo turisti ihmetella...

Nyt kun pikku hiljaa olemme jattamassa Brasiliaa taaksemme, on syyta kertoa viela muutama seikka, joihin olemme taalla elamanmenossa kiinnittaneet huomiota. Ensimmaisena tulevat mieleen kakut: suklaiset, kermaiset, rasvaiset ja miljoona ja yksi kaloria sisallaan pitavat kakut. Niita myydaan joka kadunkulmassa! Jos kahvilat ovat jo kiinni, myy joku niita karryista kadunkulmassa ja ilmeisesti ne tekevat paikallisille hyvin kauppansa. Ihme kylla, me olemme sortuneet herkuttelemaan pienella kakunpalasella vain yhden kerran. Toiseksi teeta tassa maassa harrastetaan yllatavan vahan. Olemme mm. taas paatyneet Hannan harmiksi hotelliin, jossa teeta ei tarjoilla edes aamupalalla. Kahviloissakin, missa kahvikoneen vieressa on vino pino jauhettua kahvia, loytyy tee tiskin paadyn laatikosta. Brasilialaisista loytyy yhta monta laatua kuin aamupaloilta kakkuja: on todella vaikea valilla sanoa kuka kadulla kavelijoista on alkuperainen brsilialainen ja kuka ei. Erityisesti taalla etelassa missa nyt olemme, on kuulema vanhoja siirtolaisperheita niin monesta eri maasta, etta kielikeskittymiakin loytyy saksasta venajaan ja kaikkea silta valilta.

Nyt kun kolmas viikko on takana matkaa niin alkaa jo huomata trimmauksen tarpeita: molemmat hyotyisivat parturin sakseista, hammasharja alkaa osoittaa tiskiratin merkkeja (ja uusi maksoi apteekin hyllylla asken katsottuna 5 euroa, joka on paljon rahaa tassa maassa! Silla saa mm. syoda kilon ruokaa.) ja rinkkakin alkaa olla aika muhkurainen, vaikkei matkamuostoja tavaran muodossa paljon viela olekan kertynyt.

Matkalaiset kuittaavat talta eraa taas ja lahtevat metsastamaan teeta ja olutta. 😊

---

Photos

Junassa matkalla putouksille
Talla sita mentiin viidakon keskella kohti putouksia

Comments

[Tiina]

Juhannusta!
Mukavaa taas kuulla teidän matkanne sujumisesta! Olimme mökillä viettämässä juhannusta vanhempien kanssa torstaista lauantaihin. Oli mukavan aurinkoista mutta tuuli teki ilmasta vielä aika viileän. Emme saaneet ihailla tänä juhannuksena edes kokkoa kovan tuulen takia. Vierasmaja on muuten rakentunut jo aika vauhtia isän ja Eskon toimesta. Ja äiti on riehunut mökin ympäristön kuntoon. :) Niin ja isä täyttää päivänsä imien telkkarista erilaisia insinöörimäisiä rakennelmia, joita voi sitten valmistaa esim. betonista mökillä (japanilainen kello oli valmistunut juhannukseksi koristamaan äidin kukkamaita...). Nyt on juhannus jo melkein ohi ja olemme palanneet Noormarkun kautta kotiin. Karikin joutuu huomenna palaamaan töihin ja minä taidan mennä orjatyövoimaksi mökille... ;) Mukavaa matkan jatkoa!

[Anna Ö]

koukussa
Tervehdys Hanna ja Hannu, olen koukussa matkakertomukseenne ;) ihanaa, että jaksatte niin yksityiskohtaisesti kertoa edesottamuksista! Ilostuttaa mieltä ja saa haaveet lentoon! Jatkakaa samaan malliin! terkuin Anna Ö partiotalolta