Trinidadista

---

Matka Villa Tunarista Puerto Villarroeliin oli lyhyt, mutta ei ihan niin suora kuin olisi saattanut odottaa. Paastakseen ensimmaisesta paikasta toiseen oli matkustettava kolmella eri taksilla kahden eri kaupungin kautta. Ensimmainen taksimatka meni meikalaisella farmariauton takatilassa matkatavaroiden kanssa, seuraava taksin takapenkilla yhdessa kahden paikallisnaisen kanssa ja kolmas takapenkilla yhdessa Katjan ja sotilaspojan kanssa. Katjan matkaaminen kahdessa ensimmaisessa taksissa ei ollut ihan yhta mukavaa. Ekassa han jakoi takapenkin neljan muun matkustajan kanssa ja tokassa etupenkin yhdessa toisen naisen kanssa.

Taksit eivat taalla tahdo lahtea liikenteeseen vajaalla kuormalla...eli vahintaan kuusi matkustajaa pitaa saada varvattya henkiloauton kyytiin ennen kuin kannattaa odottaa minkaanlaista toimintaa.

No Puerto Villarroeliin kuitenkin paastiin ja siella majoituttiin edullisesti Eko majataloon, jonka ekologisuudesta en kylla ihan paassyt vakuuttumaan. Laivan suhteen meilla kavi todella hyva tuuri. Seuraavana paivana oli nimittain lahdossa San Luis niminen oljytankkia kuljettava paatti juuri oikeaan suuntaan. Me kaytiin, yhdessa kahden israelilaistyton kanssa, sopimassa kapteenin pakeilla kuljetuksesta taysihoidolla Trinidadiin 200 boliviaanon (n 20 euroa) maksua vastaan. Sitten kaytiin viella rekisteroitymassa satamapaallikon luona, missa saatiin hienot leimat passeihin. Helppoa kuin heinanteko sanoisi meidan faija. Loppupaiva kuluikin sitten ostellessa erinaisia tarvikkeita laivamatkaa ajatellen. Jouduttiin hankkimaan mm. riippumatot, viltit, juomavetta, vessapaperia, moskiittoverkot ja herkkuja.

Tiistai aamuna yhdeksan aikoihin noustiin laivaan
Joella
tietamatta ihan tarkalleen kuinka kauan matka tulisi kestamaan. Arviot olivat vaihdelleet kahden ja neljan paivan valilla. Ensimmaiset kaksi paivaa olivat aivan hirvittavan kylmia. Ei siina paljoa voinut veneilysta nauttia, kun istui kaikki lampimat vaatteet paallaan ja toivoi auringon jossain vaiheessa tulevan esiin paksun pilviverhon takaa. Yolla oli kaariydyttava vilttiin samojen vaatekerrosten kanssa ja odoteltava aamun tuloa riippumatossa maaten. Kolmannen paivan aamuna aurinko sitten vihdoin tuli esiin ja matkustusmukavuus parani kertaheitolla.

Kolmas paiva ja neljannen paivan alku kuluivat ylakannella loikoillessa ja auringosta nauttiessa. Siina sivussa bongailtiin myos vaaleanpunaisia jokidelfiineja, monenkirjavia lintuja, alligaattoreita, kilpikonnia ja vesisikoja. Neljantena paivana laiva pudotti meidat iltapaivalla kyydistaan lahella Trinidadin kaupunkia. Siella sitten taas rannassa ihmeteltiin, etta miten paastaisiin itse kaupunkiin. Matkaa oli jaljella noin 12 kilometria ja siihen sisaltyi viela yksi lauttamatka. Onneksi yksi maasturilla ajava paikallinen oli valmis ottamaan nelja turistia autonsa lavalle ja rinkat saatiin perassa olevaan veneeseen (heppu oli tulossa vissiin vesilintujen metsastysreissulta, silla lavalla oli myos kuollut sorsa...tai mika lie). Lavalla oli turistien lisaksi myos kolme paikallista, joista nuorimmainen (n. 5 v poika) oli aivan kauhuissaan turistit nahtyaan.

Automatkakaan ei ollut ihan niista kaikkein mukavimmista kyydeista, mita ollaan paasty kokemaan. Kuolleen sorsan ja peramoottorin lomaan voi joskus olla yllattavan vaikea
Joella
saada aseteltua ei niin sirot koipensa. Ensin ajeltiin pitkin polyista ja kuoppaista maantieta ja sitten lastattiin auto matkustajineen ja trailereineen erittain huteran nakoisen lautan kyytiin joen ylitysta varten. Loppumatka olikin sitten onneksi ihan kunnollista pikitieta ja kaupunkiin paastyamme kuski kieltaytyi ottamasta meilta maksua kyydista.

Trinidadissa meita odotti sitten oikein kunnon juhlatunnelma, kun taalla vietettiin fiestaa kaupungin pyhimyksen kunniaksi. Kadut olivat tulvillaan tanssivia ja musisoivia kulkueita. Saa nahda jatkuvatko juhlat viela tanaan.

Huomiselle meilla on jo ostettuna bussiliput Rurrenabaqueen, minne matkan pitaisi kestaa vaatimattomat 24 tuntia...

---

Photos

Joella
San Luis

Joella
turistiluokka

Trinidad
Matkalla kaupunkiin.

Trinidad
Pihvia kahdelle kiitos!