Advertisement
Published: September 6th 2007
Edit Blog Post
Saavuimme sunnuntai iltana Airlie Beachille muutaman tunnin bussimatkan jalkeen. Majoituimme hostelliin nimelta Beaches, silla olimme kuulleet sen olevan Airlie Beachin paras hostelli ja ainoa jossa ei ole bedbugseja. Kavimme lahtoselvittamassa itsemme Southern Crossin toimistossa seuraavana aamuna alkavaa purjehdusta varten. Ostimme pullokaupasta evaaksi 4l goonin roseviinia ja apteekista matkapahoinvointitableteita. Kadulla tormasimme kehenka muuhunkaan kuin Magnetic Islandilla tapaamaamme Justiniin joka oli sita mielta etta Suomi seuraa hanta...heh
Seuraavana aamuna herasimme puoli seitsemalta mutta meille tuli silti loppujen lopuksi hirmuinen kiire 8.40 lahtevaan bussiin kaiken pakkaushassakan, uloschekkauksen, tavaroiden sailytykseen laiton ym tohinan jalkeen. Kieli vyon alla juostiin bussille siskosten kanssa perakanaa bussikuskin hoputtaessa meita.
Oli kaunis aurinkoinen paiva ja meita oli satamassa 12 henkea odottamassa lahtoa seilaamaan Ragamuffin II purjeveneella. 53 jalkaa pitka Ragamuffin II rakennettiin alunperin kilpailemaan Admiral Cupissa ja kilpailu uran paatyttya se sijoitettiin Whitsundaylle. Meita oli purjehdukselle lahdossa kolme poikaa ja yhdeksan tyttoa. Saksalainen pariskunta Christian ja Andrea, tanskalaispariskunta Jacob ja voi ei en muista enaa..tassa se meikalaisen nimimuisti taas nahdaan, lisaksi oli kanadalaistytto Julie, hollantilaiset Sammy ja Darell ja irlantilaiset siskokset Sinead ja Eofe ja kolme Lehtisen siskosta. Kaikki olimme 20-30 vuotiaita.
Toinen miehiston jasenista kansipoika Ben tuli hakemaan meita satamasta. Kapteeni Ian jakoi meille punkat ja
The Crew
laivapoika Ben ja Kapteeni Ian noisimme laivaan. Turvallisuusohjeiden jalkeen suuntasimme avomerelle. Koska oli niin kaunis paiva, kapteeni paatti etta purjehtiosimme suoraan Whitsunday saarelle ja Whitehaven rannalle. Matkalla naimme isoja merikilpikonnia ja pari delfiinia. Tuuli oli niin voimakas etta valilla purjehdimme niin kallellaan etta jouduimme tukemaan jalkamme veneen laitaan pydyaksemme kyydissa. Saavuttuamme yhden aikaan perille Whitsundaylle soimme lounaan ja Ben kuskasi meidat kumiveneella rantaan. Meilla oli reilu pari tuntia aikaa nauttia 7km pituisesta Whitehaven rannasta jonka hiekka on lahes valkoista puuterihiekkaa. Whitehaven on yksi maailman parhaista hiekkarannoista. Lekottelimme siella auringossa ja nautimme olostamme taysin siemauksin. Hiukan yli nelja Ben tuli hakemaan meita takaisin Ragamuffinille jossa saimme kahvia ja teeta. Yoksi purjehdimme Tongue Bayhin jossa soimme paivallisen ja rupattelimme goonia juoden ennen nukkumaan menoa. Laivan punkat ovat klaustrofobisen ahtaat. Erityisesti ylin peti ja herailin yolla monta kertaa kun iskin kateni tai jalkani johonkin reunaan tai kattoon.
Seuraava aamu koitti ankean harmaana ja sateisenajoten kapteeni joutui laatimaan meille uuden paivasuunnitelman. Saasta johtuen emme voineet kavella Whitehavenin nakoalapaikalle. Sen sijaan lahdimme heti aamusta Dumbell Islandin edustalle snorklailemaan. Kalat eivat pysyttele kotona sateella ja naimmekin siella valtavat maarat eri varisia pikkukaloja ja kauniita varikkaita koralleja. Sateenkaaren vareissa uiskentelevat kalat uivat parvissa ihan vieressa, kasinkosketeltavan lahella. Kaunista!!
Tarpeeksi snorklailtuamme
purjehdimme South Molle saarelle sateen piiskatessa meita. Lounaan jalkeen Ben kuskasi meidat rantaan jossa paasimme lammittelemaan resortin lampimaan porealtaaseen ja kuumiin suihkuihin. Taivaallista! Lammiteltyamme tarpeeksi menimme resortin baariin juomaan coctaileja. Luksusta kylmassa ja sateessa hytisemisen jalkeen. Veneelle palattuamme paasimme sateesta huolimatta nauttimaan kapteeni Ianin laivan kannella grillaamista pihveista. Odotellessamme illallisen valmistumista soimme juustoa ja kekseja ja joimme goonia. Illan kuuntelimme ja lauleskelimme klassikkobiiseja kuten Bonnie Tylerin Total Eclipse of My Heart ja Europen Final Countdown. Meri keinutti laivaa ihan hulluna ja unesta kiinni saaminen oli vaikeaa. Kahdelta yolla luulimme Final Countdownin todellakin koittaneen kun kuului pari mahtavaa rysahdysta. Toisen rysahdyksen jalkeen miehisto ryntasi vuoteistaan ja syoksyivat kannelle katsomaan mita tapahtui. Olimme tormanneet koralliriuttaan. Molemmat miehet paiskivat hikihatussa toita kaatosateessa keskella yota saadakseen meidat turvallisemmille vesille ja onnitsuivat siina. Paikan vaihdosta huolimatta veneemme keinui yha valtavasti ja Alinalla oli vaikeuksia pysya laidattomassa alapunkassaan. Silla hetkella klaustrofobiaa aiheuttava arkkumainen ylapunkkani tuntuikin paremmalta vaihtoehdolta. Onneksi kaikki olivat ottaneet matkapahoinvointitabletin ennen nukkumaan menoa eika kellekkaan tullut huono olo.
Aamulla heratessamme meri oli vihdoin tyyntynyt ja ilmakin naytti paljon paremmalta kuin edellisena paivana. Aurinko paisteli pilvien lomasta ja lammitti mukavasti. Aamiaisen jalkeen Ben kuskasi meidat taas South Molle saarelle jossa kavelimme 7km kavelylenkin Mt
Kumiveneessa
matkalla Whitehaven biitsille Geoffrey vuoren nakoalapaikalle kauniin 360 astetta kattavan maiseman aareen.
Lounaan jalkeen purjehdimme viela Sunlovers bayhin jossa halukkaat saivat snorkeilla. Mina ja kaksoset paatettiin snorklailun sijaan nauttia auringon lammosta Ragamuffin kakkosen kannella. Kapteeni sanoi nimittain ettei kyseinen snorklailu paikka ole lahellekkaan yhta hyva kuin edellisena paivana Dumbell saaren edustalla kokemamme ja epaili nakyvyydenkin olevan melko huono. Muitten palattua snorklailemasta he kertoivat nakyvyyden olevan ihan ok ja paikkana ihan hyva muttei kuitenkaan edellipaivaa vastaava. Emme siis menettaneet mitaan ja olimme edelleen kuivia ja kun muut olivat markia ja kylmissaan. Paluumatkan Airlie Beachille nukuimme melkein kokonaan.
Illalla tapasimme porukalla Beaches hostellin alabaarissa jossa meille oli varattu poyta puoli kahdeksalta. Vietimme mukavan illan yhdessa snakebitea ja bissea juoden ja rupatellen. Illan edetessa suuri osa porukasta lahti nukkumaan ja me lahdettiin Lehtisten siskosten, kansipoika Benin, Darellin ja toisen irrkusiskoksen Eofen kanssa jatkamaan matkaa tanssimestaan nimelta Moroccos. Yhden jalkeen mekin luovutimme ja mentiin hostellille nukkumaan. Ainoastaan Ben jai bilettamaan pettyneena meidan bilekuntoon...:P
Advertisement
Tot: 0.213s; Tpl: 0.016s; cc: 13; qc: 56; dbt: 0.1585s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1;
; mem: 1.2mb