Juttua ja mietelmia... ja Balatonin matka Rozin kanssa

---

Viela lisaankin yhden jutun, jonka olen unohtanut blogista...
Taa on kesakuulta.

24.6. Byrokratiaa…

Tämä on uskomattoman byrokraattinen maa… ihan kuin kaikki kunnon Eurooppalaiset maat (Ranka, Italia, Espanja…) En ole onneksi kovin paljoa joutunut näihin rattaisiin, mutta sekin vähä on kyllä tehnyt vaikutuksen! Viimeksi tänään mennessäni Margitin saarelle. Lämpöä oli noin 45° aurinko paistoi täydeltä terältä ja varmaan oli aika kosteaakin, joten hiki virtasi pitkin selkää… Huomasin liian myöhään, että bussilla olisin päässyt ihan Palatinuksen ovelle. Olin siis jo valmiiksi niin kuumissani, että vain saunasta suoraan edellisen kerran! No, sitten lippujonoon…. ja se kestää, sillä joku pojan planttu ilmeisesti osti kuukausilippua (olin ymmärtävänäni muiden puheesta). Kassa maatuska kirjoitteli käsin ties kuinka monta kopiota, välillä leimattiin ja sitten taas neuvoteltiin ja allekirjoitettiin… Prosessi kesti noin 10 min ja jono kasvoi…
Muistin, että aikaisemminkin olen kokenut vastaavaa.
Tämä vain yksi esimerkki. Sama toistuu metroasemilla, konsertti ja oopperakassoilla jne. Uskomatonta!! Voisihan nämä aika yksinkertaiset prosessit hoitaa ihan sujuvasti pienillä jutuilla… Uskomatonta on sekin, että täällä porukka odottaa ihan kiltisti. Tuossakin jonossa tänään oli kaikilla ihan yhtä kuuma kuin minulla, eikä kukaan valittanut!

Unkarin kielestä…

Juu… olen kyllä oppinut sitä aika tavalla, täytyy ihmeekseni myöntää. Saan jo kerrottua kaikenlaisia juttuja lähes ymmärrettävästi  Onneksi minulla on mukanani elävä sanakirja, joka väsymättä (lähes)
jaksaa toistaa minulle samoja sanoja…
Muutama (ainakin) kerta on ollut aika huvittava: Kerroin Tokajssa ollessammme eräälle rouvalle, että asumme pienessä kylässä tässä lähellä. ”Itt közel lakunk a kis falóban”. Rouva oli ihan ??? ja Zolle nauroi kippurassa. Olin kertonut, että asumme pienessä puuhevosessa tässä lähellä. Oikea sana kylä = falu, faló=hevonen ja fa= puu.
Unkarin kielessä on ihan hirveesti sellaisia sanoja, jotka eroavat vain pikkuisen toisistaan, mutta merkitys on ihan toinen…

25.-26.6. Balatonille Rozin kanssa..
Ihan yllättäen sain kutsun Rozilta tulla hänen ja lasten kanssa heidän Balatonin talolleen. Rozi ja János ovat Zollen nuoruuden kavereita. János opiskeli samaan aikaan kuin Zolle Akatemialla ja Zolle vietti hirveesti aikaa heillä. He menivät jo hyvin nuorena naimisiin ja heillä oli varmaankin kivoja illanviettoja odissaan. Rozi on enkkumaikkana läheisessä koulussa ja siten meillä on yhteinen kieli. Luulen, että hänkin mielellään puhuu kanssani, sillä täällä ei kovin paljoa ole mahiksia englannin puhumiseen.

Olimme heillä kylässä toukokuussa ja silloin Rozi näytti minulle Transilvian kuvia. Nyt ajattelinkin ottaa matkaoppaan mukaan, jotta voisimme ”high lightata” kaikki ”kannattaa-ehdottomasti-käydä -paikat”, kun olemme ensi viikolla sinne menossa. Olemme Balatonilla vain yhden yön ja tulemme jo torstaina takaisin. Zollekin tulee silloin kahden kaverinsa kanssa, joten ihan kiva, kun he saavat vielä viettää iltaa ”miesten kesken” 
No, olin tosiaankin Balatonilla. Siellä oli koko pikku talo täynnä Rozyn sukua! Meteli oli melkoinen ja jokaisella oli oma show menossa. Minä en ymmärtänyt paljon mitään, joten menin läheiselle rannalle loikoilemaan ja lueskelemaan. Kävin jopa uimassa Balatonin aalloissa  Yöllä puhkesi kamala ukkonen ja myrsky! Heräsin siihen, että huoneeni ikkunaluukut paukkuivat tuulessa! En ole vielä ikinä kokenut moista myräkkää. Suomen ukkoset on ihan kilttejä täkäläisiin verrattuna… tulisia paprikamyrskyjä kuten täkäläiset ihmisetkin… Onneksi katto säilyi päällä. Rozy juoksi ulkona pyykkien perässä!

27.-30.6. Zolle teki filmiä Unkarin oikeistojohtajista. Mielenkiintoinen projekti! Saa nähdä millainen siitä tulee ja ollaanko asiasta kiinnostuneita esim. televisiossa.

---