Lafayette

Viime viikon aikana ollaan pyoritty lahinna Japanin Alpeilla. Lahdimme Kanazawasta Toyaman kautta Tateyama-Kurobe alppireitille. Meinasi olla vahan kiire, kun lahetimme rinkat etukateen maaranpaahan ja juna oli juuri lahdossa. Japanilaiseen tyyliin homma hoitui ajoissa ja paasimme sopivasti matkaan. Reitin aikana mennaan eri vempaimilla (juna, bussi, johdinauto, koysirata, omat jalat) ylos Tateyaman vuorelle, sielta alas aina Kuroben padolle asti. Reitin voi menna painvastaiseenkin suuntaan halutessaan. Tateyaman vuori on mm. kuuluisan whisky-linnun (Famous Snow Grouse) kotipaikka. Oli huikeat maisemat. Vuoren huippu oli edelleen lumen peitossa, joten bussireitti taytyy aina raivata lumen keskelta. Murodosta pystyi halutessaan aloittamaan usean paivan vaelluksen Kamikochin saakka. Osa vaellusreiteista oli kiinni, koska vuoresta purkautui liikaa rikkikaasuja. Kavimme vahan kurkkaamassa... read more

Viime paivat Kiotossa ovat olleet aika taynna ohjelmaa. Kavimme katsomassa geisha-tanssia Ponto-cho Kaburenjo teatterissa. Oikeastaan ensimmainen osa ohjelmasta oli naytelma, joka sijoittui Kamakura aikakaudelle. Kilpaileviin klaaneihin kuuluva nainen ja mies rakastuvat toisiinsa. Nainen luulee miehen kuolleen ja ryhtyy nunnaksi. Mies tulee vierailemaan talonpojaksi naamioituneena. Tarina paattyy siihen, etta mies ja nainen eroavat pysyvasti. Eraanlainen japanilainen versio Romeosta ja Juliasta siis. (Taytyy tunnustaa, etta kuulimme Fumielta naytelman juonen etukateen. Emme toki ihan nain hyvin osaa muinaista japania ;) ) Naytelma oli hyvin esteettinen geishojen ja maikojen pukuloisto ja meikit ja kaikki liikkeet olivat viimeisen paalle hallittuja. Toinen osa esityksesta oli tanssia. Petra suostutteli Fumien ja muut vieraat (australialaisserkukset, Mayan ja yhden puolalaisnaisen) viet... read more

Hiroshiman historia lienee kaikille tuttu, ainakin silta osin, mita tapahtui 1945, jolloin atomipommi tuhosi kaupungin. Kavimme tanaan rauhanmuseossa ja -puistossa. Museossa kerrottiin tapahtumista ennen pommia, uhrien ja silminnakijoiden kertomuksia ja atomipommien kehityksesta. Museo keskittyi erityisesti rauhantyohon ja ydinaseiden vastaiseen tyohon. Tavoitteena on havittaa ydinaseet maailmasta. Museoissa on aina kiinnostavaa nahda, milla tavalla ja mita historiasta valitaan kerrottavaksi. Petraan teki suuren vaikutuksen se, etta museossa tarkasteltiin kriittisesti Japanin menneisyytta kolonisoijana ja sotien osapuolena myos vihollisen nakokulmasta. Museossa mm. tunnustettiin Nankingin veriloyly, jota Japani ei ole virallisesti tunnustanut saati sitten pyytanyt anteeksi... Mainintaa veriloylysta ei loydy koulun oppikirjoissa eli tapahtuma on pyyhitty pois virallisesta historiasta. ... read more

Eilen maanantaina oli ehka paras lomapaiva tahan asti. Osallistuttiin CS:n kautta puutarhakierrokselle. Koollekutsujana oli amerikanjapanilainen Elaine, joka halusi seuraa puutarhakierrokselle. Kierrokselle osallistui yhteensa yhdeksan henkiloa. Saa oli loistava, aurinko paistoi koko paivan. Kavimme Rikugi-enin ja Koiskikawa Korakoenin puistoissa. Kirsikkapuunkukinta meni meilta sivu suun - se tapahtui kuukausi sitten Tokion leveysasteilla. Puistot olivat silti nakemisen arvoisia. Jotenkin on janna, miten Japanissa on usein vierekkain uutta ja vanhaa kuten pilvenpiirtajia ja perinteisia puistoja. Ehka parasta paivassa oli kuitenkin seura. Kiinnostavaa meidan kannalta oli se, etta puolet osallistujista tunsivat erittain hyvin Japanin kulttuuria - mukana oli kolme japanilaista, em. koollekutsuja ja Japanissa tutkintoansa suorittava henkilo, opimme heilta paljon uutta Japanista. Paiva pa... read more

Saavuimme eilen Japaniin yolennon jalkeen.　Hostelli loytyi yllattavan kivuttomasti. Olimme valmistautuneet pahimpaan eli siihen, etta joutuisimme harhailemaan rinkat selassa vasyneina pitkaankin. Onneksi hostellin varaustiedoissa oli katevat ohjeet ja Matiaksen Google Maps -kavelyt alueella olivat auttaneet. Petran iloksi lahelta hostellia loytyi ruokapaikka, josta sai tilattua tofu burgerin ja luomuteeta. Hostelli on Nakanon alueella, vain yhden aseman paassa Shinjukusta. Hostellin arvosteluissa oli mainittu, etta huoneet ovat pienia. Se piti kylla paikkansa. Meidan huone on valehtelematta kolmen nelion kokoinen. Sinne mahtuu ainoastaan meidan sangyt ja rinkat, mutta eipa se haittaa, kun tarkoituksena on kayda siella lahinna nukkumassa. Hostellin henkilokunta vaikuttaa todella ystavalliselta ja avuliaalta. Saapumispaivana lahinna nukuimme ja kavimme syomassa paikallisessa sushirav... read more