tahtoo takaisin Bunakenille...

---

Sori jo etukateen mahdollista sekavaa tekstia. Kello on 02:30 yolla paikallista aikaa. S:n piti kirjoitella tama, koska ollaan tehty jotain muistiinpanoja vihkoon. Vihko taitaa nyt olla laukussa s:n paan alla, joten suurin osa tapahtumista tulee tanne myohemmin. Mulla on mennyt pahasti unen yli eika se helpota yhtaan, etta vieressa lattialla makaava intialainen oksentaa johonkin pussiin aika kiukkuisasti..

Huh kun aika menee nopeasti. Juuri oltiin Singaporessa ja nyt taas taalla. Yritettiin paasta jo illaksi Hong Kongiin, mutta missattiin kone minuuteilla. Varasuunnitelma oli kierrella kaupungilla ilta ja sit mahdollisesti tsekata joku yokerho ja sitten nukkua pari tuntia kentalla. No hyydyttiin alkuunsa ja ollaan kentalla paljon suunniteltua kauemmin. Yritettiin(tai siis mina) nukkua tuolla ylakerran kylmalla lattialla, mutta S ei jotenkin pitanyt ideasta. Loydettiin yksi kahvila, jossa on jotain sohvia ja yksi paikka oli vapaana, joten s nukkuu(tai ainakin yrittaa) siina. Ma varasin hostellin honkkarista sunnuntaihin asti ja katselen mita maailmalla on tapahtunut.. Oltiin taalla joskus viiden aikaan illalla ja kaytiin pyorimassa keskustassa jonkin aikaa. Oltiin jotenkin aivan romuna, joten paatettiin menna leffaan. Siella ei pyorinyt kuin joku uusi Batman, joka on muuten niin jarkyttavan paska, etta teki pahaa koko aika. Nyt tultiin takaisin kentalle. Tsekkaus alkaa 3,5h paasta.

Oltiin melko varmoja, etta tiiviin reissaamisen jalkeen paa hajoaisi kokonaan Bunakenilla. Oltaisiin 7yota yhdessa paikkaa. Aika meni kasittamattoman nopeasti ja "laitostuttiin" ihan taysin. Aamulla klo 7 heratys, 7.45 aamupalalle, 8.15 oltin alhaalla rannalla menossa veneeseen ja sukelluskurssille. Sitten vedettiin harjoituksia ja sukelluksia ja takaisin saarella oltiin noin 13.30. Klo 14 lounaalle ja sitten tuli uni vakisin silmaan joka pv. Sitten yritettiin viela snorklaamaan ennen pimeaa ja sitten taas syotiinkin. Valiajat kului melko rennosti riippumatossa lohoillessa, kirjaa lukiessa ja katsellessa merta. Puhelin oli kiinni koko ajan ja kello oli vain aamun heratysta varten. Muuten noin ajan tiesi auringon sijainnista tai sitten pimean tultua kellon tiesi olevan noin seitseman kun keittiosta kuului ruoanlaiton aania. Muuta ei tarvinnutkaan tietaa. Rahaa en nahnyt kuin vasta tana aamuna, jolloin maksettiin oleilumme ja sukellukset. Paikan wlan oli myos jumissa, joten nettiinkaan ei paassyt. Telkkaria en ole tainnut avata pian kolmeen viikkoon. Oli todella upea paikka ja paastiin irti ihan kaikesta mahdollisesta stressista (huolimatta rankahkosta kurssin alusta).

Sukelluskurssi oli alussa paljon hevimpi mita olin osannut odottaa. Olin jotenkin menossa autokouluun, jossa noudatetaan tiettyja saantoja ja sitten vaan hengaillaan. Oli aika rankkaa huomata, miten voimakkaasti reagoi (jalkikateen holmoihin) eri juttuihin. Ma vedin elamani ekat kunnon hyperventilaatiot 5m syvyydessa kun taytettiin maskia vedella. Tuli jotenkin kasittamaton olo, ettei pysty hengittamaan ja se veti aika hyvin sekaisin. Onneksi sain rauhoituttua(tulin ajatelleeksi, ettei silmien kautta mene vetta keukoihin...) S katsoi vieresta kun ma sekoilin eika sitten pystynyt tekemaan sita perassa. Pidettiin sen jalkeen puolen tunnin keskustelu veneessa, jonka jalkeen S tuli myos veteen. Kasittamatonta upea itsensa kokoaminen, jonka jalkeen kaikki myohemmat harjoitukset meni loistavasti. Uusiin tilanteisiin reagoi yllattavan voimakkaasti veden alla, koska kokemusta ei oikein sielta loydy. Toisen kerran (ja tahan sakka viimeisen kerran) hyperventiloin kun tehtiin ekana paivana seinamasukellusta. Tultiin yhteen kulmaan ja siella meni jonkin verran virtauksia miten sattui. Yksi otti sit musta kiinni ja lahti puskemaan pinnalle. Nopeasti ei saa nousta, joten siina sitten puuskutin ja koitin taistella virtausta vastaan. No ei se vaarallista ollut noin matalalta noustessa. Oli kuitenkin uusi tilanne silloin ja nyt jo tiedankin miten tilanteessa pitaa toimia. Viimeiset 2 sukellusta eilen olivat molemmat aivan uskomattomia. Rennosti vedessa leijuen vastaan tuli kilpikonnien lisaksi suhteellisen iso rausku, tonnikaloja, trumpettikaloja, razorbladeja, skorpionikaloja ymsyms. Ja korallit olivat aivan mykistavia. Tanaan aamulla kaytiin viela snorklaamassa. Paatissa mantereelle tuli viela vastaan 6 delfiinin ryhma, jotka loikkivat veneen ohi. Tuli tosiaan haikea olo lahtea saarelta pois.

Taidettiin kylla jonkin verran koukuttua sukellukseen ja Bunaken olikin hieno paikka aloittaa sukellus. Pari kertaa tuli epatodellinen olo kun kurkisti pinnan alle, koska siella oli niin uskomattoman paljon elamaa. Se on tosin hieno paikka menna koska vain, koska alueen merenalainen elama on aarimmaisen monipuolista verrattuna mihin tahansa kohteeseen maailmassa. Huonoa oli se, etta s:lla oli osan aikaa kuumetta ja korvat singaporen ilmastoinnin takia jumissa joka haittasi sukeltamista. Living Colours oli kaikin puolin mahtava paikka. Aluksi tuntui kummalliselta menna paikkaan, jossa oli paljon suomalaisia, mutta kaikki olivat tosi loistavia tyyppeja. Meidan ranskalainen opettaja Cedu osoitti myos kasittamattoman pitkaa pinnaa ja osasi hommansa loistavasti. Paikan indonesialainen baarimikko Freddy teki myos vaikutuksen mm. laulamalla bandinsa kanssa Tahroja paperilla...

Molemmilla on tunne, etta olisi viela todella kivaa jatkaa reissaamista esim. 2-3kk tahan paalle olisivat aika mukavia. Valitettavasti sunnuntaina suunnataan kohti Helsinkia ja erilaisia velvotteita.

Loppuloma koitetaan tuhlata loput rahat Hong Kongin loputtomiin ostoskeskuksiin ja nauttia maailman tiheimmin asutetun kaupungin ilmapiirista.

---

Comments

[A-K]

Voihan snorkkeli!
Tahtoo teidat kotiin! Tietysti on IHANAA, etta teilla on ollut upea loma, mutta kaksi, kolme kuukautta lisaa... Niin, miten se olikaan "elama ei ole yhta juhlaa se on myos ruusuilla tanssimista"!