Blogs from Cebu, Philippines, Asia - page 7

Puolesta yöstä eteenpäin heräilin noin tunnin välein ja puoli neljän lähestyessä vieläkin tiheämmin, kunnes olin valmis nousemaan sängystä viittä minuuttia ennen herätyskelloa. Vedin nopean pika-cappuccinon, vähän hedelmiä ja niin paljon nestettä kuin väkisin kaatamatta pystyin imemään ja lähdin etsimään taksia niin pirteänä kuin neljältä aamulla vain voi. Ainakin olin pirteämpi kuin moni muu; porttivahdit piti herättää ulos päästäkseen, ja lähellä väijyssä ollut taksi joutui käynnistämään autonsa kolmesti ennen kuin sai sen liikkeelle. Olin tarkistanut lähtöpaikan suhteellisen kevyesti, ja taksissa tuli hetkeksi aikaa vahva ennakkoaavistus, että taksi pudottaisi minut johonkin, jossa ei näkyisi sen enempää juoksijoita kuin järjestäjiäkään (ei nimittäin olis ollu eka kerta, tämä on koettu jo kerran Valkeakoskella). Jos näin olisi käynyt, olisin ollut todella ulapalla, koska en ollut otta... read more

En ollut oppinut läksyäni perjantaihin mennessä, vaan pastaa tankattuani menin heti yhden jälkeen kyselemään juoksupaitani perään. Eihän siellä taaskaan ketään ollut, ja vielä toinen reissu piti tehdä, ennen kuin sain riepuni. Paitaan oli komeasti painettu ihan eri matkat (3K, 6K, 12K) kuin mitä tuolla oikeasti vedettiin (5K, 10K, 16K), mutta kyseessä ei kuitenkaan voinut myöskään olla mikään jämäpaita edellisistä kisoista, koska se kolmonen oli erikseen tähän painettu. Jos lenkkipaidoista tulee joskus postimerkkeihin verrattavia keräilyharvinaisuuksia, niin tällainen virhepainantahan voi olla tuhansien arvoinen, eikö? Kansainvälinen naistenpäivä ei tunnu olevan täällä päin mitenkään erityisen iso juttu. Asia ei ole näkynyt uutisoinnissa tai ylipäätään missään millään tavalla, ja toimistolla koko päivästä tiesivät lähinnä vain naiset. Sen sijaan rintasyöpätietoisuutta levittävä Pink R... read more

Työpäivissä mitattuna keikkajuna kääntyi tässä kohtaa - tosin en ollut ihmeemmin ehtinyt päiviä laskeskella, sen verran vauhdikkaasti tänne asti oli tultu. Moni pikku juttu muistutti kuitenkin asiasta päivän mittaan. Aamulla hukkasin kotoa mukana tuomani Gatorade-pullon, jossa oli puristussuutin (edellisistä Aasian keikoista viisastuneena tiesin, että niitä ei täällä päin harrasteta, ja ilman sellaista pullosta on täydessä vauhdissa aika vaikeaa saada aineita mihinkään muualle kuin rinnuksille). Kämmi otti yllättävän raskaasti luonnolle, etenkin kun olin jo puoliksi päättänyt lähteä kisaamaan sunnuntaina. Napanuora kotiin heikkeni entisestään, kun Turkinpippuritkin loppuivat - korvaavia tuotteitahan on täältä turha hakea. Toukomaat olivat viimeistä täyttä päivää Cebussa ja virittäytymässä henkisesti kotiinpaluuseen, ja kaiken lisäksi huomasin, että naama oli alkanut punertaa - en oikein ... read more

Santa Barbarasta toimistolle on matkaa lähes kolme kilometriä, eikä sellaisen matkan taittaminen tässä ilmastossa ja liikenteessä läppärilaukku olalla ole enää jalkamiehen hommaa. Taivuin siis kimppatakseihin ja jokapäiväisiin kuka-lähtee-mihin-ja-koska-ja-kenen-kanssa-säätöihin, joka välttämättä rajoitti omaa liikkumisen vapautta varsinkin iltapäivisin töiden jälkeen (koska olenhan niin saita eli itara eli pihi, että en viitsi maksaa vajaa kahta euroa taksikyydistä omin päin). Illalla kämpillä läppäristä eroon päästyäni baana oli tietysti sitten taas auki vaikka mihin. Maanantaina se tarkoitti jokaviikkoista sulkapalloa, jonne piti nyt siis juosta reppu selässä tuplamatka (3 kilometriä per suunta), josta suuri osa oli aika nihkeän pimeää, kapeaa ja savun kaasuista valtaväylän reunaa. Hölkkäily sujui kaikesta huolimatta jonkinlaisella rutiinilla, ja perille päästyäni olin valmis vasta... read more

Aamulla oli aikataulussa pitämistä. Aikeena oli siis käydä aamulenkillä, pakata ja siirtyä Mikon vapaaksi jättämään luukkuun Santa Barbaraan ennen puolta päivää. Revin kuin revinkin itseni pystyyn joskus kymmenen paikkeilla, keräsin ciabattaa ja salamia mutustellessani kamat kasaan käyden samalla läpi syviä pohdintoja aiheesta "pitikö taas". Aamulenkki oli lähinnä herätysluonteinen kilometrin kipaisu kertaalleen korttelin ympäri, ja sen jälkeen - nyt kun ne uikkarit vihdoinkin oli hankittu - käytin hyväkseni viimeisen mahdollisen hetken testata mansikkapaikan uima-allasta. Suhteellisen viileä vesi olikin tarpeen ja piristi olemusta sen verran, että sain suoritettua asuntolasta toiseen siirtymisen ilman mitään ihmeempää raportoitavaa (mikä on tietysti lukijan kannalta hieman tylsää). Montebello-hotellia vastapäätä sijaitseva Santa Barbara olikin sitten tasoltaan selvästi pari pykälää y... read more