Leikkimista


Advertisement
Nepal's flag
Asia » Nepal » Kathmandu
May 16th 2009
Published: May 16th 2009
Edit Blog Post

Olemme kohta lahdossa kirkkoon, joten en voi kovin pitkasti kirjoitella. Toivottavasti sahkot toimisivat myos illalla niin paasisin uudestaan nettiin. Yleensa sahkot kylla ovat paalla vain joko aamulla tai illalla.

Bisnu, joka on orpokodin leppoisa isahahmo kutsui meidat eilen kirkkoon. Onhan se ihan janna nahda, minkalainen kirkkorakennus heilla on ja ennen kaikkea miten kirkollismenot poikkeavat suomalaisesta jumalanpalveluksesta! Naimme nyt Bisnun ensimmaista kertaa. Paljon muitakaan aikuisia ei ole nakynyt koko sina aikana, kun olemme olleet orpokodilla. Bisnun vaimo aina joskus vilahtaa jossain. Ihan eka kertaa, kun menimme sinne yllatyimme siita, miten lapset nayttivat parjaavan aivan omineen. Homma naytti toimivan niin,etta isommat pitivat kuria pienemmille. Olihan siella sitten valilla opettajan roolissa eras lahes parikymppisen nakoinen nuorimies ja tosiaan Bisnun vaimo aina valilla kanniskeli pienimpia lapsia sylissaan ja touhusi jotain kodinhoitoon liittyvaa.

Eilen veimme lastenkodille tuliaisiksi koottavia pahvisia lennokkeja. Taas lapset hyodynsivat taitavasti koko lennokkipakkauksen! Muovikuorista, jotka jakaantuivat kahteen astiamaiseen osaan tehtiin mailat ja osasta pakkauspahvia rutisteltiin pieni pallo, jota lyotiin nailla muoveilla. Lopusta pakkauspahvia rytisteltiin hyvin pienia palasia ja niista tuli kivipelia muistuttava peli, jossa paperipallo heitettiin ilmaan ja samanaikaisesti siepattiin maasta yksi paperi ennen kuin ilmassa ollut ehti laskeutua.

Itse lennokit eivat tietenkaan kauan pysyneet ehjina, silla lapsilla oli niin kova meno paalla. Sanoin, etta lapsia on noin 50, mutta eivat he tietenkaan koskaan ole yhta aikaa samassa tilassa. Yleensa lapsia on leikkinyt meidan kanssamme kerralla ehka vain noin 10. Osa on aina ulkona ja osa sisalla eri nukkumishuoneissa tai luokassa. Nyt kuitenkin lapsia oli poikkeuksellisen monta tuossa rappukaytavan tasanteella, jossa leikimme lentokoneilla. Heita oli lahes 20 ja heilla naytti olevan perjantai illan villitys kaynnissa. Muistan itsenikin kohdalla aina kouluaikoina kuinka perjantain viimeiset tunnit olivat aina aika levottomia, kun kaikilla oli kova kiire viikonlopun viettoon. Noillakin lapsilla on lauantai vapaapaiva. Hieman oudolta tuntuu, etta sunnuntain heilla on koulua. Viikko alkaa heilla sunnuntaista!

Sain koko ajan kuulla joka puolelta "sister.sister" huuhahduksia, joilla lapset halusivat huomioni puoleensa. Joku pyysi korjaamaan lennokin kuminauhaa,jolla se ammuttiin lentamaan, joku halusi minun osallistuvan kivipeliin, joku halusi opettaa minulle kasienyhteen lapsyttelyleikin, joku halusi kokeilla hattuani, ja joku halusi vain tiedustella minka ikainen olen. Kalle omistautui lahinna Jutin hoitoon, joka oli hyvin ihastunut Kallen partaan ja halusi koko ajan istua Kallen sylissa ja silitella Kallen partaa, tai omia hanen hatun itselleen.

Illaalla menemme Kirstin kanssa syomaan, kun han kutsui meidat. Toivottavasti loydamme kyseisen ravintolan, jonne saimme vain puhelimessa suunnistusohjeet!

Advertisement



Tot: 0.119s; Tpl: 0.009s; cc: 5; qc: 43; dbt: 0.0863s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1; ; mem: 1.1mb