Advertisement
Published: January 16th 2012
Edit Blog Post
Qufu4
tiä Kungfutsen suvun haudoille. Hai hai Shanghai!!!
Qufussa vietettiin vielä päivä ja lähtöaamu viime merkinnän jälkeen. Panostettiin sielä lähinnä palloiluun. Temppelit ja hautausmaanähtävyydet oli siellä kakskertaa kalliimpia ja tyrkyttäjämyyjiä myös. Kuitenkin jäi ihan rento kuva tuosta tuppukylästä. Valaistukset tais olla se juttu, mitä katukuvassa enimmäkseen ihmeteltiin. Siellä oli täysin muovisia puita joissa oli ikään kuin lehtinä tuhansia valoja ja lisäks huokailtiin kaikkien niitten oikeitten puitten puskien puolesta, jotka oli moisen talviturkin saanu. On siinä kesätyöntekijöille varmaan hommia koko kesäks, jos meinaa kaikkia valoja ees pois ottaa. Päälimmäisenä Qufusta varmaan jää mieleen iltakävelyt pitkin joen viertä, jossa oli ihan suhteellisen hillitty valaistus.
Qufussa ainoo vastoinkäyminen sattu Lindan hanskojen hukkaamisen suhteen. Ne hukku pimeeseen taksiin ja siinä pähkäillessä tultiin siihen tulokseen, että se oli liian pimee taksi.
Qufusta otettiin hitaampi juna Shanghaihin, kun käteistilanne oli lippuluukulla vähän heikko. Juna oli ihan yhtä pikaisen olonen kun muutkin, mutta se pysähteli ja seiso asemilla sen verran, että nopeen junan käyttäjät saa rahoilleen vastinetta. Siltä se ainakin meistä kärvistelijöistä tuntu. Valehtelematta seistiin ainakin kolmella asemalla puoli tuntia. Toki syy saatto olla joku järkeväkin, mutta se ei meille auennu.
Shanghain päässä otettiin bussi west jiadingiin, jossa meidät majottava perhe asuu. Jiading on Shanghain lähiö ja luultiin tosiaan,
että kyseessä on ns. Annala ja että tässä körötellään ’kakskakkosella’ päättärille, mutta kyllä siinä taas maitoparta katteli, kun pikkubussi paino kakskytäviisi minuuttia motarilla ja parin tietullin ohi ja körötteli siitä viä sitten lähiön bussipysäkille. Käsitys kaupungista muuttu siinä bussimatkan aikana aikalailla. Jännää oli myös huomata, että motari oli rakennuttu sillaks kaupungin päälle. Kun tosiaan vielä huomioidaan, että metro kulkee jossain jalkojen alla niin siinä on sitten suurkaupunkia kolmessa kerroksessa.
Jiadingissa eli tässä paikallisessa Annalassa asukkaita on 600 000 eli muutaman r-kioskin lottojonon verran. Isäntäperhe osottautu tosi mukavaks ja kämppä myös. Meillä on oma asunto isäntä perheen asunnon vieressä. Täällä on olkkarissa teeseremonioita varten kauniit pöydät ja muut oleelliset hepeneet. Lisäks olkkarista löytyy iso ruokapöytä perheen juhlia varten. Meillä on myös oma keittiö kaasuliesineen niin saadaan kokkailtua pikku pöperöitä. Salaatit saadaan takapihalta ja kaikin puolin kämppä on tosi viihtysä.
Tänään isäntäperhe vei meitä lounaalle paikalliseen ravintolaan, jossa saatiiin niitten ansioista toosi herkullista ruokaa. Ikinä ei oltas itte ravintolaan löydetty saati sitten osattu tilata mitään. Syömisen jälkeen vietiin perheen vaimo Essie (nimi on vain meitä ei paikallisia varten olemassa) töihin teehuoneelle. Sinne käveltiin pitkin joen viertä jota reunusti aidosti vanhat kiinalaiset asuintalot. Teehuoneeseen sisälle päästyä näky oli upee, rauhottava jo
sellasenaan ja jotain ihan muuta mitä kaupunkihälinässä vastaan tulee. Essien työkaveri järjestikin meille pienimuotosen teeseremonian siinä heti. Maisteltiin pienistä desin kokosista keramiikkakupeista teetä lähemmäs kymmenen annosta, tuoksuteltiin hyvän tuoksusta suitsuketta, kuunneltiin luuttumusiikkia ja imettiin sellasta kiinaa itteemme, joka tuntu parhaalta koko reissulla. Kaikki aistit oli niin vahvasti läsnä, että se tuntu jotenkin jopa epätodelliselta. Oltiin ihan jossain muualla missä ei oltu ennen oltu. Ja kun siitä kaikesta vähän havahtu niin epätodellisuutta lisäs se ihmettely, että tässä me suomijuntit siemaillaan teetä näitten vieraanvaraisten ja sydämellisten kiinalaisten kanssa. Keskusteltiin syvällisiä kelloo kattomatta. Muun muassa isäntämme Mark (nimi vaan meitä ei paikallisia varten) kerto kuinka työn takana toisen lapsen pitäminen oli ja on heille. Täällä joutuu maksaa valtiolle n. 30 000 euroa (!!) toisesta lapsesta. Työpaikalla vallinneen kateellisuuden, paheksunnan ja loukkausten vuoks Mark joutu lopettaan työnsäkkin. Elämä muuttu aika lailla, kun halus toisen lapsen…siinä oli vähän ihmeteltävää.
Kun saatiin ittemme taas johonkin tän maailman vaatimaan tarmokkuuteen, lähti Mark näyttään meille Jiadingin mahdollisia nähtävyyskohteita. Mark saatto meidät kohteille ja kerto minkälainen paikka on kysessä. Saadaan sitten muulla ajalla käydä kattoon, mitä halutaan. Täällä on paljon puistoja ja puutarha alueita. Kaikin puolin on oikein rauhallisen olonen meininki muutenkin. Puutarhan hoitaminen on täälä kyllä hoidettu
ihan vimosen päälle. Kaikki puskat ja havuaidat on trimmattu ihan vimosen päälle. Silmä lepää niitä kattellessa. Lisäks Essie tekee teeseremonioiden ohella kukka-asetelmia ja täälä meidän kämpällä on niitä mukavasti koristamassa useempaakin nurkkausta.
Pörräillään nyt täälä jiadingissa ainakin aikas paljon, kun se tuntuu nyt oikeelta. Ollaan onnellisia, että uskaltauduttiin perheen isännöimäks. Nähdään sitä ’oikeeta’ kiinaa, miten paikalliset elää. Päästään vaihtaan ajatuksia niiden kanssa ja kokeen jotain niin ainutlaatusta kuten noi teeseremoniat. Luultavasti vietetään niitä vielä täälä kämpilläkin. Lisäks ollaan tähän kämppään kaikkine herkkuineen tosi tyytyväisiä. Kaikki on hyvin. Ollaan onnellisia, että tää on seuraavan kaks viikko meidän koti. Mukava asettua tänne hetkeks ja kutitella maailman mukavimman hain pyrstöeviä.
Advertisement
Tot: 0.047s; Tpl: 0.012s; cc: 9; qc: 25; dbt: 0.0256s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1;
; mem: 1.1mb
Aino
non-member comment
Matka vasta alussa...
... ja nyt jo kuulostaa kovin mielenkiintoiselta ja avartavalta teidan reissu! Hauska seurata teidan blogia -- toivottavasti paivityksia tulee jatkossakin tiuhaan! Mukavaa rentoilua teille Jiadingissa...