Advertisement
Published: September 24th 2006
Edit Blog Post
Viikon päästä tähän aikaan ollaan Ilpon kanssa jo jossain Atlantin yllä matkalla kohti Suurta Seikkailua. Illalla hain pahvilaatikot kellarista ja kohta alan valita tänne jääviä ja vanhempien luokse lähteviä tavaroita. Varasin äsken myös lentolipun Strasbourgiin. Sitä tehdessä tuli tunne, että se oli nyt siinä-portit suljettu siltä osalta, että suunnitelmat voisi vielä peruuttaa ja jänistää. Myöhäistä enää jäädä tänne. Aamulla pyörittelin mielessäni espanjan perussanastoa ja totesin, että ruosteessa on, oppikirjat on vielä iltasella kaivettava esiin ja ensi viikolla kerrattava viime talvena opitut asiat. Kaikki valmistelut mitä vaan on voinut tehdä on nyt tehty, mitä nyt pieniä asioita on vielä hoidettavana, kuten toinen paketti Lariamia (malarialääke) pitää ostaa, kun ei tästä sivuvaikutuksia tunnu tulevan. Luottorajaa pitänee vielä nostaa ja sitten vielä se kuuluisa pakkaus, viimeiset saunat Suomessa ja kohta ollaan matkalla.
Rinkan sisällöstä ja painosta lisää juttua ensi viikolla kun asia tulee ajankohtaiseksi. Nyt siirryn tyhjentämään Tampereen asuntoa.
Advertisement
Tot: 0.129s; Tpl: 0.008s; cc: 9; qc: 56; dbt: 0.0592s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1;
; mem: 1.1mb
Uura
non-member comment
Lukija numero 1
Kun minä pidin verkkopäiväkirjaa Pariisin ajasta, minua harmitti ettei kukaan kommentoinut henkeviä pohdiskelujani. Päätin siis olla rohkea, ensimäinen rokansyöjä sinun uutukaisella blogillasi :) Sinä todellakin lähdet nyt. Itsekin sen vasta tajuan. Tästä tulee varmasti upea seikkailu ja me muut viherrymme kateudesta kun tyttö menee ja tekee sen mitä kaikki haluaisivat mutta eivät saa aikaiseksi. Liiku turvallisesti (muttet nössöillen, haha) ja, ennen kaikkea, elä! Onneksi kommelluksista muodostuu kaikkein parhaat muistot. Ja minä tietysti haluan tietää tasan mitä siihen rinkkaan menee. Je t'embrasse très fort, Uura