Matkalla

1.4.2008 tiistai Kokemäki-Helsinki-Amsterdam-Lelystad

Ajeltiin Papan autolla Helsinki-Vantaan kentälle. Tsekattiin huimat kolme kassia (kaikki yli 10 kg, yksi jopa melkein 19 kg). Väsytti, mutta tuntui että VIHDOIN ollaan lähdössä. Lare teki lentokentän kahvilassa majaa äitin purjehdustakista.

Lentokoneessa oli kuuma, paikat olivat viimeisessä rivissä juuri moottorin kohdalla ja lento oli myöhässä. Olo oli kuin komerossa, lähdön jälkeen meluisassa komerossa. Henkka yritti nukkua ja Lare yritti viihtyä nyppimällä Henkkaa hiuksista... Köpiksessä Lare piti herättää vaihtamaan konetta.

Amsterdamissa reitti portilta matkatavarahalliin ja sieltä ulos autonvuokraamotiskille juoksutti tosi pitkää ympyrää pitkin käytäviä. Lare istui tavarakärryn kyydissä ja Henkka kulki repussa. Sixtin tiskiltä haettiin etukäteen varatun auton avaimet, auto oli Hyundai Matrix - takapenkillä oli olo kuin lentokoneen ohjaamossa... Tilaa oli hienosti.

Lähdettiin ajelemaan valmiiksi katsottujen ajo-ohjeiden perusteella kohti Lelystadia. Amsterdamin kehäteillä oli ruuhkaa pahasti, paljon autoja joka suuntaan, ajoittain mateluvauhti. Tarkoitus oli ehtiä Flevo Marinaan seitsämäksi, kello raksutteli yli kuuden äkkiä jonotellessa. Paikalliset suhtautuivat ruuhkaan niin rauhallisesti, että uskottiin sen olevan hyvinkin tavallista. Tupu yritti soittaa Flevon satamakonttoriin, että seitsemäksi ei ehditä, mutta vastaaja vaan jutteli hollantia. Hiukan hermostutti. Henkka nukkui, Lare leikki käsikavereilla kaikennäköistä (ja osoitti että kaiken mitä sanoo saa taatusti takaisin, ilmoittaessaan äidille että "en mää kuule just nyt ehdi" kun äiti yritti väittää että turvavyö pitäis laittaa kiinni), Juha ajoi, pappa ihmetteli Hollannin menoa ja Tupu luki karttaa ja syötti Larelle lakua aina kun piti saada hetki ilman tauotonta höpötystä.

Pienen harhailun jälkeen ihan lopussa päästiin täysin kuolleelta näyttävään satamaan. Onneksi kuitenkin satamakonttorin tyttö ilmestyi ja kysyi että niihin apartementteihin olitte tulossa, eikös vaan... Kaksi komean kokoista huoneistoa satamarakennuksessa saatiin (vaikka väittivät että tosi pieniä eikä mahdu kuin kaksi aikuista ja yksi lapsi korkeintaan yhteen). Kello oli jo kahdeksan, väsytti ja oli nälkä. Mentiin satamaravintolaan pizzalle, tunnelmallinen paikka ja paikalla vain me. Ikkunasta näkyi marinan purjevenerivit, ihan pimeinä kaikki.

Olis tehnyt mieli lähteä hallille katsomaan venettä, mutta kymmeneltä illalla luovuttiin ajatuksesta. Nyt alkoi olla se aika kun huomataan mitä jäi kotiin (toistaiseksi vain xylitolihammastahna) ja mitä hukattiin matkalla (Laren ekasta lentokoneesta saamat "pelipaketti" eli matkamallijätkänshakkipeli ja pieni nalle - se itki surkeana niitä niin että alkoi epäillä että se haluaa enemmän draamaa elämäänsä, leluja kun muuten tuli mukaan vaikka kuinka).

2.4.2008 keskiviikko Lelystad

Puoli yhdeksältä Tupu lähti Laurin kanssa kauppaan ostamaan aamupalatarvikkeita. Sitten lähdettiin kymmenen jälkeen hakemaan venettä. Eipä ollut siellä, mihin jätettiin, siellä oli halli vierivieressä veneitä. Merilokki näkyi naapurihallin oven raosta, mutta ovi ei auennut meidän avaimella. Pienen haeskelun jälkeen saatiin ovi auki ja päästiin katsomaan kauniisti muovilla peitettyä venettä. Hiukan likainen ja sisällä vähän hometta (niinkuin aina), muuten kaikki kunnossa.

Isopurje raahattiin hallin naapuriin purjeneulomoon reivin tekoa varten (tästäkin oli sovittu sähköpostilla etukäteen). Juha ja Pappa alkoivat työstää pohjaa ja pestä kylkiä. Pohja oli muuten kunnostettu viimetalvena Rostockissa, mutta olivat jättäneet pukin tassujen kohdat tekemättä (olisivat tehneet seuraavana talvena). Henkka nukkui tuolissaan. Lare haki kaikki venelelunsa esille, puuhasi ja puhui tarmokkaasti. Tupu teki sisähuoltoa minkä pojilta pystyi.

Sää oli vaihteleva, tuuli, mutta ilma tuoksui keväältä. Hallista kuskattiin veneitä rantaan tasaiseen tahtiin, ulkona säilytettävillä mastot ylhäällä. Muuten marinassa liikkui ihmisiä harvakseltaan ja nekin harvat alkoi pian tunnistaa samoiksi.

3.4. torstai Lelystad

Veneen kunnostus eteni hienosti ulkopuolelta. Pojat olivat sen verran työllistäviä, että Tupu vietti osan aikaa katsomalla hollanninkielisiä smurffeja telkkarista Laurin kanssa asunnolla ja jätti venehommat suosiolla Juhalle ja papalle. Kyljet oli saatu vahattua jo eilen kahteen kertaan, myrkkyväriäkin riitti yllättävän paljon, tassujen korjauksen sijasta koko pohja tuli maalattua uudelleen. Öljyt vielä vaihdettiin ennen kuin sovittuun aikaan vene vedettiin hallista rantaan. Flevo Marina on niin iso että trukilla ne kuskailivat pukkeja kasoihin ja vetivät veneitä rantaan jatkuvasti, tosin vain muutaman hepun voimin.

Merilokki laskettiin veteen ja siinä se taas kellui! Kansi pestiin ja ajettiin laituriin satamakonttorista annetulle paikalle - paikalle YKSI, suoraan huoltorakennuksen eteen.

Sitten lähdettiin kaikki kauppaan, etukäteen webistä katsottuun Jyskiin ostamaan patjoja etuhyttiä varten. Sieltä löytyi hyvät tarjouspatjat. Ruokakaupan kautta palattiin asunnolle. Juha ja Pappa leikkasivat patjat (kun Lare oli ensin aikansa pomppinut niillä ja harjoitelltu kuperkeikkoja). Asunnon leipäveitsikin tuli sitten kunnolla käyttöön!

Väsytti armottomasti - viikko on jo puuhattu kokoajan, muutettu ja pakattu ja purettu ja pakattu ja ja ja .... Ja Lare jaksaa purkaa energiaansa ja Henkka huitoa. Hyvä että on Pappa mukana että saadaan kaikki täällä tehtyä tässä alussa.

4.4. perjantai Lelystad

Eilen leikatut patjat sopivat justiinsa etuhyttiin. Jee. Sitten vaan pistettiin "kämpillä" tavarat kasseihin ja kiikutettiin ne veneeseen. Juha, pappa ja Lare lähtivät kauppaan, nyt kun auto vielä oli käytössä. Tupu ja Henkka jäivät siivoamaan venettä siihen kuntoon että tavaroita voisi laittaa paikoilleen (Henkka osallistui nukkumalla). Kaikki saatiin mahtumaan jonnekin, tosin eipä ne heti oloutuneet omille paikoilleen. Jotenkin rasittavaa kun juuri oli viettänyt vaikka kuinka kauan kotona laittamalla tavaroita laatikoihin, yhä vaan samaa tavaroitten tarpeellisuuden harkintaa... muutenkin jatkuva tauoton puuhaminen alkoi väsyttää.

Sitten oli MUUTETTU VENEESEEN. Lare viihtyi heittelemällä houkutuslintumorsiosorsaa yli laidan ja käkättämällä tyytyväisenä kun sai sen heitettyä kauas tai sotkeentumaan naapuriveneen köyteen.

Tupu, Juha ja Henkka lähtivät viemään vuokra-autoa pois. Sixtin Lelystadin filiaali oli keskellä teollisuusalueeen autokauppoja Boelsin työkonevuokraamossa. Kun auto oli jätetty soitettiin taksi, jota kuulemma piti odottaa 45 minuuttia. Niinpä tallusteltiin lähimmälle Shellin huoltamolle katselemaan tankkaajia odotellessa, Henkka nukkui tuolissaan muina miehinä.

Oli suorastaan kotoista syödä iltaruokaa niin että oli oikein pöytäliina pöydällä ja lämmitin hyrisi.

5.4. Lage Vaart

Hitaita ollaan aamuisin täälläkin, niinkuin yleensä. Vielä kun käytiin rantakaupassa ostamassa karttoja, etuhytin patjan alle alusmattoa, Laurille kansikengät ja laiturisuklaata, niin lähtö venyi peräti kahteen.

Sitten olo olikin hyvin "ai niin". Ai niin, lokikirja! Venekengät! Pelastusliivit! Ja mitä kaikkea! Hyvin pian ai niin sulkuköydet! Lähdettiin nimittäin Flevon jälkeen Flevolandin sisäkanavalle. Se oli ainakin tähän vuoden aikaan todella hiljainen pääasiassa ruskean puuston ympäröimä kanava. Hiukan kevät vihersi puitten seassa ja silkkiuikut pulahtelivat ympärillä. Oli aurinkoista. Lare steppaili kannella ympäriinsä, Henkka nukkui tuolissaan (Laren villasukat käsissään kun lapasia ei löytynyt tähän hätään).

Jäätiin illalla retkeilyalueen laituriin. Lare ryntäsi lapioimaan hiekkaa innokkaasti laiturilta kanavaan. Juha ja Pappa leikkasivat laiturilla uuden patjanalusmaton etuhytin muotoon. Vaikkei rannassa ollut edes roskista, kiipeilyteline oli. Lare hyödynsi sitä innolla. Syötiin ulkona sitloorassa kun aurinko paistoi. Auringon laskettua tuli äkkiä tosi kylmä.

6.4. Muiden

Kyllä oli KYLMÄ yö. Onneksi oli termopeitto. Nenänpäätäkin paleli aamuyöstä. Pojat nukkuivat kuin pienet possut, tiukasti peiton alla. Muutkin nukkuivat lähes kellon ympäri. Aamulla kosteus oli tiivistynyt kattoon niin että tippui.

Rantaan ilmestyi muutama sunnuntaiaamun koiran ulkoiluttaja, kanavan liikenne jäi yhteen melojaan. Henkka puettiin toppahaalariin ja Larellekin laitettiin useampi kerros vaatetta, Tupu ja Pappa vetivät pipot päähän ja sitten jatkettiin matkaa. Ihmeteltiin Hollannin modernimpaa arkkitehtuuria ja näyteikkunamaista asumista. Sululle päästiin juuri ruokatunnin aikaan, joten kiinnityttiin Arvi-nimisen proomun taakse ja lämmitettiin gulassisoppaa ruuaksi. Alkoi sataa LUNTA, ei sitä mihinkään jäänyt edes valokuvaa ottaa, mutta lunta se oli. Onneksi loppui.

Kahden sulun kautta noustiin takaisin Ijsselmeerin korkeudelle. Melkoista keikutusta oli moottoroida kohti etelää Flevolandin rantaa myöten. Onneksi ei silti lainkaan samanlaista kuin viime vuonna Lelystadiin tulo. Lauri uhosi että "nyt on KOVA myrsky" mutta ei ollut moksiskaan. Purjehduskisan näköisiä purjeryppäitä näkyi rannempana, matkalla oli harva. Välillä paistoi aurinko, mutta tuuli oli tosi kylmä.

Rantauduttiin Muideniin Vecht-joen suulle linnan kupeeseen. Idyllisen näköinen rantapaikka. Kapeiden katujen varrella hienoja asuintaloja, isoista ikkunoista näkyi että harvoissa oli ketään kotona (ne jotka olivat, lueskelivat olohuoneessaan tyynenä kuin näyteikkunassa). Mahtaa olla joku Amsterdamin varakkaiden kesäpaikka tai sellainen. Satamamestari asui laituritalossa ja totesi että voimme jäädä ilmoittautumis/tankkauslaituriin kyljittäin. Eteen tuli iso vuokraveneen näköinen moottorialus täynnä brittejä.

Lähdettiin hakemaan ruokapaikkaa, hiukan piti kierrellä vaikka paikka oli pieni. Mukava paikka löytyi, hyvää ruokaa, vilkas asiakaskunta. Lare oli hyväntuulinen ja söi reippaasti, leikki paloautolla. Henkka nukkui äitin sylissä. Aikuiset olivat tyytyväisiä kun oli lämmintä!

Kanavanrantayön jälkeen oli kivä käydä lämpimässä suihkussa illalla. Täällä sitä nyt vaan naputellaan koneella tarinaa plokiin kun satamassa on WiFi!

---

---