Bonifacio

19.-20.9. Bonifacio

Bonifaciossa ilmeni olemaan todellinen turistihulina. Satama tuntui olevan yhtä vesibussikiertoalue myyntiä ja rantaravintolaa. Jälkimmäiseen tarjontaan tutustuimme, todeten pian että edulliset ruuat katettiin ylikalliilla juomilla ja kyllästyneillä tarjoilijoilla. Eipä sillä, ihan hyvää ruokaa tuli syötyä siinä sivussa.

Satamasta nousi portaat ylös linnoituksen sisällä olevaan vanhaan kaupunkiin. Siellä oli kapeita katuja ja niillä tulvivia turisteja, joita houkuteltiin erilaisiin turistipyydyksiin. Varsin kuluneen ja nuhjuisen näköistä muuten. Meno oli edelleen jotain aivan muuta, kuin mitä me muistimme seitsemän vuoden takaa. Todettiin kyllä, että taidetaan olla joka tapauksessa enempi kotonamme tällaisessa paikassa, kuin rannalla tai lomakeskuksissa.

Bonifacion menneisyyttä hehkutettiin kovin, mutta varsinaisia nähtävyyksiä oli loppuviimeksi aika vähän. Eipä niitä tietenkään sillä sijainnilla ja maisemalla edes tarvitse. Kaksi keisaria olivat onnistuneet kyllä käymään Bonifaciossa ja asumaan vastapäisissä taloissa - Maksimilianin pojanpoika Kaarle ja sitten Napoleon. Kaarlen taloa mainostettiin hupaisasti "Maison Ch QUINT", eli K.Viidennen talo. Maksimilian olisi varmaan arvostanut enempi, jos lapsenlapsi olisi tunnettu Habsburgina tai keisarina, enempi kuin Viidentenä. Kävimme tuijottamassa ovea, oviaukkoa ja porrasta joista Kaarle oli silloin 1540-luvulla mennyt majapaikkaansa.

Lauantaina mentiin Retkeilylle (Larelle kaikki jossa otetaan reppu ja eväät mukaan on Retkeilyä) ja kiivettiin ylös kallioille, niinkuin monet muutkin turistit. Näkymät olivat komeat merelle ja Lare sai irroitella. Se juoksi edestakaisin ja sen aikaa kun toiset lepäsivät, se pelasi omassa repussaan mukanaan tuomalla pallolla. Pongailtiin sisiliskoja ja ihailtiin maisemia.

Illalla satoi ja oli viileää. Tuli ihan reissun alkupuoli mieleen! Tosin silloin Lare ei viettänyt iltaa piirtämällä, eikä Henkka hemppuloinut itsekseen pitkin lattiaa päristen mennessään.

---

---