Dinant 5.-6.5.
Jatkettiin "etelänlomaa" Dinantin rantabulevardin terassiketjun viimeisellä terassilla - omassa veneessä. Edullinen paikka. Hieno sijainti, rahaa ei käynyt kukaan pyytämässä. Vettä laiturilta.
Käytiin Dinantin kirkossa, johon kuulemma oli 1200-luvulla pudonnut jyrkänteeltä pala kalliota ja murskannut alleen kolmisenkymmentä kirkossa kävijää. Kovia oli kirkko kokenut senkin jälkeen. Kaarle Rohkeasta 1400-luvulla (Maksimilian-mainoskatko: Kaarle oli Maksimilianin appi) Saksan joukkoihin 1914 olitiin kirkkoa jyrätty.
Jyrkänteen päällä linnoituksella kuultiin, että sijainti Pariisi-Köln reitin varrella oli sotaisan menneisyyden syy. Linnoitus oli 1800-lukuinen. Linnoitukselle vei Laren mielestä hieno köysiratahissi. Maisemat olivat ylhäältä komeat jokilaaksoa molempiin suuntiin.
Ostettiin Larelle shortsit ja Henkalle lierihattu. Lare uitti fendaria ja leikkisorsaansa veneen laidalta. Virta vei sorsan aina kauas ja Lare veti sitä hienolla kakskäsi tekniikalla lujaa takaisin. Vaati kaikkia ihailemaan hienoa keula-aaltoa kun sorsa surffasi. Aurinkovoiteen suhteen piti taas uhkailla sillä, että Mummu On Sanonut Että Pitää Laittaa.
Muutama proomu meni ohi, muutama pienvene vaihtui laiturissa. Ehdittiin jo ajatella että nyt ollaan ilman tuttujen seuraa, kun Llar jatkoi Canal d'Estille (siirtyen siis tässä välillä eri reitille kuin me), kunnes Namurin hollantilainen naapurimme ilmestyi samaan laituriin.
Toisena päivänä käytiin toisella puolen jokea Grotte de Marveilleusessa, tippukiviluolassa. Kokemusta väritti samalla kierroksella olleet 70 flaamia puhuvaa 10-vuotiasta. Hyvin käyttäytyivät
kaikki. Lare oli sitä mieltä, että luola on Lohikäärmeen Koti ja seinät tippuivat vettä, koska hän oli sen Kaverinsa Lohikäärmeen pyynnöstä juuri pessyt paloautonsa letkulla. Kaksi miljoona vuotta sitten Meuse oli kuulemma 500 m leveä, sen kaventuessa luolat muodostuivat.
Jatkamme seuraavaksi nykyään huomattavasti kapeampaa Meusea etelään!