Pelkkää juhlaa!


Advertisement
Philippines' flag
Asia » Philippines » Negros Oriental » Dumaguete
November 8th 2011
Published: November 8th 2011
Edit Blog Post

5.11. Pelkkää juhlaa
Aamulla lähdettiin taas sukellukselle ja oli todella kiva eka sukellus. Heti tuli vastaan mustekala, sitten upealla koralliriutalla isoja groupereita. Mantis shrimpejä useita jnejne. Upeaa korallia taas joka paikassa. P sai myös tehtyä kurssinsa valmiiksi, koska iltapv teki vielä loppukokeen. Onnea P! Sukellukset vain paranevat jatkossa... Parin sukelluksen jälkeen käytiin lounaalla resortissa ja kevyen keittolounaan jälkeen kävin pikaisesti kirjoittamassa ja julkaisemassa edellisen blogin. 3 sukellus oli erinomainen ja mukaan tuli tänään saapuneet 4 jenkkiä. Nähtiin taas merihevosia, mustekala, blaahblaah. Todella nautinnollista tulla väsyneenä veneellä samettista vettä pitkin auringon laskeutuessa saaren ja sen palmujen taakse.

Levättiin hetki ja P lueskeli vielä koetta varten. Oltiin sovittu, että lähdetään kaupungille dinnerille – taas samaan paikkaan kuin aiemmin. Pitäisi olla kaupungin paras seafood ja erinomaista se kyllä onkin. Lähtö venyi ja lopulta oltiin vasta joskus klo 20 ravintolassa tilaamassa. Kuski yritti vedättää ja nostaa hintaa kesken matkan. Pidettiin oma hinta ja tipattiin jonkin verran. Sai kuitenkin erinomaisen korvauksen. Meni aika tyylikkäästi raflassa, tilattiin vain 4 pääruokaa eli aika maltillisesti. Kävin altaasta valitsemassa itselleni Lapu Lapun ja Red Snapperin. Ei, en tiedä nimiä suomeksi eikä nyt juuri kiinnosta. Mut hyvää oli. Sieltä mentiin naapurin olutkuppilan terdelle, jossa istui vain paikallisia. Otettiin siinä yhdet ja siirryttiin viereiseen klubiin. Se oli vähintäänkin omituinen ja loppujen lopuksi lähdettiin sieltäkin aika pian pois. Ei kiinnostanut laulaa karaokea. Seuraavassa paikassa(jonne mentiin kuuntelemaan paikallista bändiä) P teki jäynän ja kävi ilmoittamassa ennen keikkaa, että paikalla on synttärisankari. No mut sit kuulutettiin lavalle ja laulettiin. Olivat aika hämillään kun kerroin, että täytin juuri 18 ja näytän vanhemmalta kun mulle on syötetty jotain hormoneja. No ainakin jollain oli hauskaa eli P:llä.

Sieltä käytiin vielä yhden paikan kautta ja takaisin kämpille. Meidät heitti sama tyyppi, joka oli silloin yöllä tuskissaan etsinyt paikkaa. Se oli nähnyt kun mentiin ekaan ravintolaan ja seurannut meitä koko illan kyydin toivossa. Se heitti pari lyhyttä matkaa meitä aina eteenpäin illan aikana ja odotti kiltisti ulkona. Lopuksi maksettiin taas ronskisti ylihintaa, 500 pesoa eli ehkä 8e koko illan kuskailusta.

6.11
Aamulla aika tiukka herätys. En mennyt edes aamupalalle, koska halusin venyttää nukkumista pidempään. Suoraan sängystä veneeseen …Varastin kaikki P:n vedet ja cokikset ja lähdin veneeseen. Torkuin jotain 45min matkalla Apon saarelle. Siellä olikin sitten aivan huikeaa menoa. Ihan ihme mörrimöykkyjä tuli vastaan, mutta ihan paras oli kun virtasukelluksella katsoin noin 10minuuttia 500 jack-parvea. Leijuin 5m niiden alapuolella ja oli aivan käsittämätöntä katsoa niitä. Juuri hetkeä aiemmin vastaan oli tullut iso kilppari ja noin 3m merikäärme. Tuon parven jälkeen paikalle möllötti bumphead parrotfish. Erinomainen sukellus!

Hiukan kehnommin kävi häämatkalla olevalle pariskunnalle. 2 sukelluksen jälkeisellä lounastauolla(vene oli ajettu Apon rantaan) he lähtivät vähän katselemaan saarta. Palatessa veneelle otti nainen jostain syystä släpärit pois jalasta astuessaan veteen. Siinä oli sitten sopivasti merisiili ja jalanpohja täynnä haavoja ja merisiilen piikin osia. Piikki on vähän kuin ongenkoukku hakasineen eli niitä ei oikein saa pois. Joku suosittelee mangon hieromista ja joku jotain muuta. No divemaster pyysi hänen miestään päästämään juomapulloon ja kaatamaan sen jaloille. Siinä oli tekemistä kun olivat melko ujohkoja tyyppejä Salt Lake Citystä. Myöhemmin kuultiin majoituksessa, ettei todellakaan ollut mitään hyötyä tuosta operaatiosta, koska ei ole mikään myrkytys vaan pelkästään pistoksia jalassa.

P oli lähtenyt sukellusten aikana ja mä vaihdoin sitten kanssa huonetta ihan meren rantaan.Kaikki mun kamat oli siirretty käytännössä pilkulleen samaan kohtaan mitä toisessa huoneessa oli, aika hyvää duunia. Otin päikkärit ja tulin hengailemaan raflaan. Huomasin, että mulle ja Saniyalle oli järjestetty synttäridinneri! Kaikki onnitteli koko ajan ja koitin toppuutella, että huomenna vasta. Olen täällä puhunut kalabbqsta ja olivat sitten sen takia hoitaneet kokonaisen tonnikalan pöytään. Se oli HYVÄÄ. Ihan pimeän hyvää! Ja alkuruokana oli nakkeja vaahtokarkeilla!!! se on joku paikallinen synttärijuttu...Oli tosi kiva ilta ja tuli vielä kakkuakin pöytään 8) Kaikki vaan huuteli onnea joka puolelta...

Juuri ennen ruokaa paikan kouluttajat Guillaume ja Jim hyppäsivät altaasen esittämään tajuttomia sukeltajia. Saniya ja Adam ovat rescue-kurssilla ja heidän hommanaan on valvoa onko kaikki ok. Lähtivät juoksemaan kohti allasta, jonne Adam hyppäsi melkein heti tsekkaamaan Guin kunnon. Saniya sen sijaan juoksi edestakaisin vaihtamaan iltamekkoaan uima-asuihin jne. Täysillä meikeillä homma kesti normaalia kauemmin (ei pistänyt siksi päätä veden alle, joka vaikeuttaa uhrin kääntämistä), mutta lopulta kaikki meni ok. Lapset olivat kerääntyneet terassille kauhuissaan, etteikö ne hengitä ja mitä tapahtuu. 3-vuotias pikkupoika rauhoitteli muita ja kertoi kirkkaalla äänellä. ”tämä on rescue-kurssin harjoitus ja heistä tulee niin hyviä että voivat herättää muut henkiin”, Aika loistavaa 3-v:lta. Ja mahtava ylläri kesken ennen dinneriä.
Ainoa mitä olisi toivonut ekstrana dinnerille olisi ollut merisiilen mätiä. Ihan sairaan hyvää. Paikalliset sukeltelevat niitä pohjasta ja syövät sitä sellaisenaan tai leivän päällä, tietämättä että se on TODELLA kallis herkku muualla. Japanissa saa pistää kunnolla jenejä kasaan jos ottaa esim uni-nigirisushin, jossa on juuri tuota herkkua.

Ai niin, raflassa on duunissa paikallinen tyttö, jolla on aivan huikea nimi: Lovelina Aldivina. Tosi hauska ja hymyilevä tyyppi. Omistajat Zoe ja Tim sanoivat, että olivat aionneet palkata Lovelinan jo pelkän nimen perusteella riippumatta mitä hän osaisi tehdä.

Illalla sitten oli aika mieletöntä mennä nukkumaan ja herätä kun kuuntelee hiljaista meren kohinaa ja kun aallot lyövät rantaan.


7.11.
Jiihaa, paljon onnea mulle. Sain faiffilta onnittelukuvaviestin, jossa näkyi lahjapaketti ja kortti, jossa luki ”Come to Finland”. Sitten olin menossa aamupalalle ja tuli yhtäkkiä puhelu. Sain sitten vielä faiffilta ”paljon onnea vaan”-laulun..Kello oli siis täällä 07.45 eli Suomessa 01.45 ja aamulla oli vielä edessä työpäivä. Pelkkää juhlaa mulle!

Kaikki jatkoivat onnittelua aamupalalla ja mulle oli vielä spesiaalia tiedossa kun olin halunnut mennä sukeltamaan Siquijorin saarelle, mutta sinne ei normaalisti koskaan mennä. Nyt sitten lähdettiin kun olin sitä toivonut. Kivaa! Sen lisäksi lähdettiin poikkeuksellisen aikaisin eli klo 8, koska mä halusin tehdä 3 sukellusta vielä maanantaina. Siquijorilla tehtiin 3 todella hyvää seinäsukellusta. Olen vissiin kehittynyt ihan oikeasti, koska sukellusten syvyydet ja pituudet ovat merkittävästi parantuneet aiemmasta. Nyt on ihan perusvarmaa tehdä 60min sukellus yli 13m keskisyvyydellä. Aiemmin keskisyvyys oli paremminkin jotain 11m jos halusin tehdä 60minuuttisen. Olen myös todella rauhallinen koko ajan veden alla eikä ole mitään turhaa sählinkiä.

Kun viimeinen sukellus oli multa ohi, niin mun sukellustietokone näytti ”no flight time” 25h40min. Lento mulla on 26h 20min päästä eli aika tarkalle meni. Mua on varoiteltu, että sukellustietokone menee juntturaan jos lentää ennen kuin tietokoneen aika on kulunut. Sikäli tyhmää, koska yleinen suositus on 18h ja multidiveilla 24h eli toi kello on tosi konservatiivinen. Sukelluksia on nyt kasassa 99. Meni muutenkin todella hyvin sukellusten kanssa. Mun korvat kestää hyvin just tuon 3x3 sukelluksen ja sitten on hyvä ottaa vähän rauhallisemmin. Nyt alkoi taas korvat ja nenä vaivata sukelluksilla ja viimeisessä joutui jo menemään aika varovasti alaspäin. Nautin ehkä eniten siitä hetkestä seinäsukelluksella kun seinämän yläreunalta näkyy vain syvän sinistä, siitä kääntää kroppaa vähän ”syöksyasentoon” ja puhaltaa keuhkot tyhjiksi alkaen liukua syvemmälle. Voi että kun se on upea tunne...

Kun palattiin takaisin, niin nähtiin valtava delfiinilauma meidän vasemmalla puolellla jonkin matkan päässä. Käännettiin verne ja lähdettiin perään. Hetken päästä veneen ympäröi noin sadan delfiinin lauma, jotka hyppivät ja loikkivat sekä leikkivät veneen alla ja vieressä. Ihan tajuttoman kauniita eläimiä.En ole ikinä nähnyt noin laajaa parvea missään! Tosi kiva saada tuollainen morjenstus viimeisen sukelluksen päätteeksi.

Illalla oli taas kivaa hengailla raflassa. Kaikki halusivat tarjota mulle synttärijuomia ja mä halusin tarjota muille. No mä hävisin tän pelin ja mulle sitten tarjottiin muutama juoma. Istuttiin aika myöhään eli lähes klo 23 asti, jonka jälkeen uni maittoi todella.

8.11.

Tänään on sitten matkapäivä. Aamupalalla otin ekan kerran pekonimunakasta, pakkohan sekin oli testata. Ihan hyvää, mutta sukellukselle menoon mysli ja hedelmät toimivat kyllä paremmin. Kirjoittelen vähän blogia mun terassilla ja katselen välillä merelle. Koitan varailla Hong Kongista jonkin hostellin sekä tsekata vielä jatkolennot Tokioon torstaille.

Osa lähti aamulla sukelluksille ja olisi kyllä tehnyt mieli mennä mukaan. Edes snorklaamaan... Täällä on muuten aivan superhyvät snorklausmahdollisuudet. Tosi moni korallialue on vain 2-4m pinnasta eli skin divellä pääsee helposti hengailemaan kalojen kanssa ja näkeekin tosi hyvin, koska valoa piisaa. Mulla on tosin tää suolavesi+aurinkorasva+hiekka aiheuttanut jotain hankaumia jaloissa ja nyt yksi kohta on tulehtunut. Eli lepo lienee siksikin paikallaan. Aina käy näin, mutta onneksi mennee ohi muutamassa päivässä. Aloitin tänään syömään sellaisia punavalkoisia tabletteja. Pitäisi auttaa...Antibiootteja, ehkä. Olen myös palanut ihan kivasti. Mulla ei ole mitään afterburn rasvaa mukana, joten niska ja korvat kokevat pian jonkinlaisen uudistumisen.

Kaikki toimii täällä todella hyvin, joka on todella kova suoritus näin nuorelta paikalta. Vasta pari kk ollut pystyssä eikä lastentauteja juurikaan ole. Zoe ja Tim ovat ennen olleet diveshop managereina Malapascualla ja Corn Islandilla Nicaraguassa(sinne haluan seuraavaksi), joten kokemusta riittää. Yksi harvoista puutteista mä ja P saatiin korjattua, lobbaamalla light cola pysyvään valikoimaan (vettä ei vaan jaksa juoda litratolkulla joka pv ja huonona vaihtoehtona on sokerilimu tai bisse).Vielä kun saisi sen grillatun merenelävän joka pv, niin menustakaan ei olisi mitään sanomista. Niin, ja tuorepuristettua mangomehua (ei smoothie-versiota, kuten nyt).


Additional photos below
Photos: 12, Displayed: 12


Advertisement



8th November 2011

Vau mitä kuvia!
Tyypistä on vaikka kuinka monta sukelluskuvaa! Mutta et kai vaan pidätä henkeä kun olet nousemassa ylös?? Ja mittari näyttää uhkaavasti laahaavan lähellä pohjaa... (Kateellisen panettelua) Ja korjauksena, että kuvaviestissä näkyi KAKSI pakettia. No, se toinen on anopiltas. Ootko varma ettei sua höynäytetty tuon paikallisen synttärierikoisuuden suhteen :) Mahtavalta kuulostivat juhlat, oot tainnut hurmata siellä kaikki!

Tot: 0.077s; Tpl: 0.014s; cc: 13; qc: 31; dbt: 0.0478s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1; ; mem: 1.1mb