Bali

---

Osakasta matka jatkui Balille, juuri kun suhteellisen läheltä Singaporesta olin Japaniin lentänyt, mutta reittivalinta oli tehty tässä vaiheessa hyvin pitkälti lentomailien keruuta ajatellen. Tällä kertaa päivälento, joten perillä illalla ja ensin kentälle saapuessa viisumi, 10 dollaria lyhyeksi ajaksi Balille, muualle Indonesiaan ei tässä vaiheessa ollut suunnitelmissa mennä. Passintarkastuksen jälkeen odottelin rinkkaani matkatavaroista huomaamatta että se oli tullut aivan ensimmäisenä koneesta "platinum priority" merkinnöin varustettuna. Paikalliset kyselivät tulinko ehkä business luokassa johon resuisissa shortseissani ja t-paidassa vain hymyilin vastaukseksi.

Majoitusta en turhaan ollut etukäteen varaillut joten kentältä taksi turistikeskittymä Kuta Beachille, ja saavuttuani tarkoitus oli katsella majoitusta parilta pieneltä kujalta, jotka pimeässä onnistuin lahjakkaasti missaamaan. Kävelin sitten isompaa tietä hiukan pitemmän rundin ja parin kalliin näköisen rantahotellin jälkeen tie kääntyi pois rannalta ja löysin kohtuullisesti hinnoitellun hotellin. Niin edullinen se ei kuitenkaan ollut että ensimmäistä yötä pitempään olisin viihtynyt, ja nukutun yön jälkeen lähdin päivänvalossa etsiskelemään parempaa diiliä. Nyt tuo reppumatkaajaghetto Poppies Gang kujilta löytyi ja sopivammin hinnoiteltu hotelli myös jonne kirjauduin. Käytin päivän katsellen ja ihmetellen lähiympäristöä, kaduilla oli siellä sun täällä paikallisille jumalille jätettyjä pieniä uhrilahjoja joiden päälle astumista varoin. Keli oli erittäin lämmin ja enimmäkseen aurinkoinen mutta yksi raju sadekuuro iski jolta pääsin suojaan pubiin. Kapakkeja olikin varsin mukava valikoima, myös 24h auki olevia. Kätevää jos aikaero johonkin suuntaan rassaa.

Seuraavana päivänä oli tarkoitus ottaa minibussi saaren pohjoisosaan, ja kun aamulla menin kyselemään sellaista niin kerrottiin että bussit eivät pariin päivään kulje, ja siinä vaiheessa aloin miettimään että myös hotellin respa oli jotain mumissut jostakin special päivästä. Pikku hiljaa minulle selvisi että päivän nimi on Nyepi , ja matkaopaskirjani siitä osasikin kertoa. Tuolloin näet homman nimi on suurinpiirtein se että pahat henget lurkkivat saaren yllä ja ulkona ei ole lupa liikkua kuin vartijoiden jotka varmistavat että kaikkialla on hiljaista. Kävin siis ostamassa pari kirjaa ja hiukan evästä jos kerran edessä oli reilu vuorokausi hotellilla jumittamista.

Jos nyt matkasuunnitelmt eivät aivan putkeen menneet siinä kohtaa, niin illalla kuitenkin oli jotain oikein hienoa tapahtumaan liittyen nähtävillä. Pahoja henkiä symboloivia Ogoh-Ogoh hahmoja jotka oli tehty bambusta ja paperimassasta kierrätettiin pitkin katuja karnevaalihenkisesti. Varsin valokuvauksellisia oli useita. Myöhemmin illalla myös nuo 24h baarit sulkivat ovensa joten hotellille oli painuttava.

Niin tosiaan sitten kävi että nukuin niin paljon kuin ikinä nukutti ja kävin päivällä majoituksen aulassa hetken juttelemassa brittituristien kanssa, joskin liian kovalla äänellä ei sopinut puhua, saati kirkkaita valoja pitää päällä. Hotelli sentään tarjosi päivällistä illemmalla. Seuraavana päivänä sitten totesin että aikaa ei varsinaisesti ole enää lähteä muihin osiin saarta, kiitos parin päivän paikallaan oleskelun, eikä lentopäivien muuttaminenkaan inspiroinut joten laiskottelin hiukan lisää aurinkotuolissa ja sain kiintiöni hyvin täyteen sitä lajia. Seuraavana vuorossa oli jälleen yölento, ja matka sai jatkua takaisin Japaniin.

---