Blogs from Hainan, China, Asia
Greetings, and apologies for taking so long to post our next blog! We stayed fairly low-key leading up to our latest vacation. We had May 1st-6th off from teaching for China’s May Day holiday, so we flew off to Sanya. Sanya is located on Hainan Island, which is China's southern most province. It is home to some of the most beautiful beaches in the country and it is known as China's Hawaii. We started our journey late Monday night after Nick and I were both done teaching. We had a rough start to our vacation with a freak downpour making it impossible to catch a cab to the train station, but eventually made it just in time. Once we got to Shanghai, we had to wait overnight for our flight to leave early Tuesday morning. We ... read more
Juhlin pyhän Patrikin päivää paikallisessa sporttibaarissa. Menin baariin hiukan myöhään, joten en saanut istumapaikkaa sitten millään. Aloin ajankuluksi pelaamaan pöytäjalkapalloa ihmisten kanssa ja siinä ilta menikin nopeasti. Kun tuli valomerkin aika, päätimme mennä porukalla uimaan mereen. Kävelimme rantaan ja seurueemme kiinalaismies lupautui vartioimaan kamojamme sillä aikaa kun uimme. Pulikoimme meressä hetken ja kun tulimme takaisin, niin huomasimme, että tavarat oli varastettu. Itse olin jollain ihmeellisellä säkällä tunkenut kamani kengänpohjallisen väliin, joten mun tavarat olivat tallessa. Varkaat saivat saaliikseen muutaman puhelimen ja jonkin verran käteistä. Onneksi kellään ei ollut luottokorttia mukana. Poliisiherra lompsi paikalle laiskasti ja otti ihmisten tiedot ylös, mutta ei niitä kamoja enään takaisin saada. Tälläinen m... read more
QionHai - WanNing pätkässä ei ollut mitään ongelmaa ja tuo 78km vetäisy meni jo pelottavan helposti. Melkein tuli mieleen, että jos olisi koittanut parantaa tuota jouluaaton suoritusta vaikka vain kymmenellä kilometrillä. Lopulta kummiskin stoppasin ja otin huoneen. Hyvin nukutun yön jälkeen lähdin kohti seuraavaa stoppia ja mielessä oli se kauhea ylämäki, jota viime kerralla manasin. Ajatuksissa oli sellainen kauhea kymmenen lukonmäen pituinen helvetillinen mäki, joka vain jyrkkenee koko ajan. Lopulta kun pääsin mäen juurelle niin vetäisin suklaapatukan napaani ja aloin työntämään. Eihän se mäki ollut mitään verrattuna sisämaan vuorille ja olinkin mäen päällä varmaan 20 minuutissa. Laskettelin siitä sitten tuttua reittiä pitkin Joutsenjärvi-nimiseen hotelliin. Lepäilin tässä hotellissa pari päivää ja sitten alkoi matka taas maistua. Tie L... read more
WenChang:sta oli ilo ajella takaisin QiongHai:hin, koska aurinko möllötti pilvettömältä taivaalta koko päivän. Muistin lisätä aurinkorasvaakin, joten kuuppa ei onneksi palanut. 25 kilometrin ajon jälkeen päädyin sellaiselle tielle mitä en ollut huomannut tullessani. Tien päässä oli melkein tyhjä ranta ja komeat maisemat. Ainoastaan muutama puolivalmis huvila ja pari rakennustyömaata oli muistuttamassa ihmisistä. Nämä huvilat olivat muuten aivan loistopaikalla noin 50m päässä rannasta. Rakennusten rungot olivat valmiina, mutta siihen homma oli jostain syystä sitten jäänytkin. Siitä saisi aivan täydellisen kesämökin meren rannalta. Tosin matkaa mökille tulisi tietysti jonkin verran. Viisumihommista puhumattakaan. Hiekkaranta oli varmaan kilometrin pitkä ja selkeästi tyhjillään. Täällä näki hyvin sen minkälainen se ranta olisi tuolla Sanyassaki... read more
Keli jatkui edelleen epävakaisena ja kun heräsin lähtöpäivän aamuna niin satoi edelleen. Hylkäsin suunnitelmani ajaa 50km koiliseen rannikkokaupunkiin, missä en ollut vielä käynyt. En pitänyt kiirettä aamutoimissa ja kun yhdeksän aikaan kirjauduin ulos hotellista, sade oli loppunut. Pienen mittailun jälkeen päätin sittenkin lähteä kohti WenChangia. Pyörää pakatessa paikalle tuli joku ukkeli vaimoineen juttelemaan. Lastasin tavaroita pyörään ja olin heittänyt "mustekalat" kuivalle alustalle metrin päähän. Vaihdoin ukkelin kanssa muutaman sanan ja he alkoivat tekemään lähtöä kun vaimo huomasi kuminauhat maassa. No kunnon kiinalaiseen tyyliin heille ei tullut mieleenkään, että ne voisivat olla minun. Ukkeli hyökkäsi niitten kimppuun ja ne olivat jo menossa muovipussiin kun huomasin asian ja huomautin, että äläs pappa vie mun kamoja. Papparainen n... read more
Yö teltassa meni mukavasti ja aamutoimien jälkeen matka jatkui. Vuoristo oli selvästi jäämässä taakse ja taas pystyi ajelemaan pitkiä pätkiä työntämättä. Tämä oli jo kuudes ajopäivä peräkkäin, joten tarkoitus oli myös huilata välillä. Ajoin sellaisen viiden tunnin pyrähdyksen QiongZhong:iin, mikä oli jälleen kerran yhden kadun ja kahden koiran kaupunki. Oli siellä sentäs pankki, mistä sain vähän rahapussintäytettä. Koska ajattelin pitää välipäivän niin etsin hotellin missä oli netti. Päädyin yhden hotellin tiskille kyselemään hintoja ja heillä oli suuria vaikeuksia saada skanneri toimimaan. Lopulta neidit kertoivat, että en pysty kirjautumaan sisään, koska he eivät voi skannata passiani järjestelmään. Tämä olikin onnekas sattuma sillä seuraavassa hotellissa huoneen hinta oli 42 yuania halvempi. Illalla menin etsimään ruokaa ja... read more
Heti WuZhiShan:sta lähdön jälkeen eteen tuppautui taas pieni vuorenmöhkäle ja työntäminen jatkui. Pian vastaan tuli risteys, mistä olisi päässyt valloittamaan itse WuZhiShan-vuoren, mutta tällä kertaa minulle riitti noin 1500 metrin korkeudessa touhuaminen. En tarkkaan tiedä kuinka pitkään ylämäki jatkui, mutta kun alamäki lopulta alkoi, niin se olikin sitten melkoinen lasku. Laskettelin yhteen putkeen ainakin vartin verran hienoa serpentiinitietä. Välillä oli melkein tasaista, mutta sitten mäki taas jyrkkeni äkisti ja piti oikein kanttailla mutkiin. Tuli siinä ohiteltua muutama hitaampi mopoilijakin kun eivät uskaltaneet laskettaa shikaaneihin täpöillä. Laskun aikana aloin fiilistelemään josko alamäen loputtua palkkaisi jonkun hinaamaan mut takaisin ylös, että saisi laskea vielä uudestaan. Kun mäki lopulta loppui niin luovuin suunnitelmasta ja jatko... read more
Pyörämatkalla kun ollaan niin päivän tarkein homma on se polkeminen ja matkanteko. Toiseksi tärkein asia onkin sitten ravinto. Näistä Etelä-Kiinalaisistahan sanotaan, että he syövät kaikkea millä on jalat, poislukien tuolit ja pöydät. Usein täällä törmääkin kaikenlaisiin ihmeellisyyksiin, mutta itse olen juuttunut syömään vain tiettyjä ruokia. Olen tottunut syömään pyörämatkalla vain kaksi lämmintä ateriaa päivässä ja se tuntuu riittävän oikein hyvin välipalojen kanssa. Viimeisen viikon aamupalani on ollut Jiaozi (饺子). Se on taikinan sisään lykättyä jauhettua lihaa ja erilaisia kasviksia. Taikina kiedotaan liha/kasvissekoituksen ympärille ja lopputulos on vähän kuin iso raviolinyytti. Nämä nyytit sitten yleensä kypsytetään bambu- tai metallilieriössä vesihöyryllä, mutta joskus vastaan tulee keitettyjä ja paistettujakin nyytt... read more
Matka alkoi auringonpaisteessa ja muistelin, että tie olisi todella huonossa kunnossa seuraavat 25km. Olihan se kuoppainen ja koko ajan sai olla varuillaan, mutta koska päivä oli vasta alussa, niin ei se tuntunut ollenkaan niin pahalta kuin edelliskerralla. Viime reissulla levitin joka aamu teltan aluspressun matkatavaroiden/lavan päälle ja kiristin sen paikoilleen kuminauhoilla. Näin tavarat pysyivät siististi kyydissä, mutta sieltä oli vain todella hankalaa kaivaa jotain esiin. Tällä kertaa melkein kaikki tavarat ovat kahdessa laatikossa ja en näe syystä levitellä pressua siihen päälle. Tämä uusi systeemi kuitenkin aiheutti ongelmia heti toisena ajopäivänä. Tavaratilan perälauta avautuu samalla lailla kuin pick-up autoissa ja tietysti jossain vaiheessa se oli rämähtänyt auki. Paukutin musiikkia korviini muutaman levyllisen verran ja sitten kun huomasin, e... read more





























